Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2013

Tapahtumia elämäni varrelta

Kuopio mlk, Levänen Pätilän yläkerta 1955-1957
Ukkini Edvard Kurosen kolmannen vaimon Kerttu Hiltusen nuorimman siskon Hilkan mies Heimo kertoi tähän tapaan: ”Olin maalaamassa taloa. Kesken työpäivän minut kutsuttiin muiden paikalla olleiden kanssa sisälle. Sairasvuoteella ollut vanha emäntä halusi hyvästellä minutkin. Emäntä sanoi, että Jumala oli ilmoittanut hänen nyt kuolevan. Hyvästeltyään paikalla olijat hän kuoli.

Kouvola Rantasen piha Savonkatu 28 1958-1960
Tein pieneen hyppyrimäkeen lumesta vauhtimäkeä. Saadakseni mäkeen korkeutta yritin tehdä siitä mahdollisimman jyrkkäreunaisen. Koska lumi ei tahtonut pysyä, tein kokeen. Löin lapiolla lunta rintaukseen ja kirosin. Tällöin lumi aina tippui alas. Kun taas Jumalaa avuksi pyytämisen jälkeen, lumi pysyi rintauksessa. Tein tuon kokeen 10 kertaa. Se riitti minulle. (Sattuman todennäköisyys on 1/1024.)

Turku-Helsinki tie Veikkola 1969 (lyhyt versio)
Tullessani Saksasta OM:n kuukauden mittaisesta kesäaktiosta ajoin piilofarmari Taunusta (17 M). Lohjanharjulta Hesaan auto lähti liukuun märällä asfaltilla. Ensimmäisen liu`un sain oikaistua mutta toista en. Auto meni oikealle sisäkurviin, kaatui kyljelleen, jatkoi katto edellä puhelinpylvään tukipylvääseen, katkaisi sen ja kaatui katolleen, jolloin pylväänpätkä jäi alle ja painoi katon niin syvälle, että rattikin vääntyi. Kyydissä olleista muut loukkaantuivat lievästi, pahiten loukkaantunut oli kuukauden sairaslomalla. Minä en loukkaantunut, vaikka myös pylvään katkaisukohta osui kohdalleni. Pysähtyessämme hinausauton kanssa Veikkolassa, eräs mies kyseli hitaasti ja hartaasti: ”Kuinkahan kuskille on käynyt?” Vastasin: ”Tässähän minä.”

Miehikkälä syksy (n.2005 talvirenkaat)
Tapani mukaan ajattelin kymmenysten antamista. Laskeskelin, että jos maksan ne, en saa ostetuksi autooni talvirenkaita. Katselin moneen kertaan tiliotetta ja mietin, miten tilanne voi olla tällainen, eikö Jumala pidäkään lupaustaan: jos te maksatte kymmenykset, teiltä ei silti tule puuttumaan mitään. Kirjoitin maksusiirtomääräyksetkin, mutta päätin olla viemättä niitä pankkiin ja ostaa talvirenkaat. Tätä asiaa miettiessäni katselin vielä tiliotteita ja huomasin, että tililtäni oli maksettu taloyhtiölle 9 kk:n ajan joka kuukausi sähköstä 70 €. Löysin ensimmäiseen laskuun liittyvän tositteen. Siinä luki maksun olevan koko edellisen vuoden vedenkulutuksesta. Menin pankkiin ja asia korjattiin eli sain takaisin 8 kertaa 70 € = 560 €. Tällä rahalla ostin talvirenkaat 500 € ja maksoin erään 60 €:n laskun. Vähempikin raha olisi riittänyt.
Jumala oli minulle siis näin armollinen, vaikka uskoni ei riittänyt luottamaan Häneen siten, että olisin uskossa maksanut ne kymmenykset. Hän etukäteen järjesti nuo rahat.

Miehikkälä seuraava kevät (n. 2006 kesärenkaat)
Raamattupiirimme tuki afrikkalaisen pojan koulunkäyntiä 10-20 € / kk. Kun hän tuli ylioppilaaksi, hän olisi tarvinnut 500 € päästäkseen yliopistoon. Yleensä koululaisia tuetaan vain lukion loppuun ja muutenkin tuo summa tuntui meistä liian suurelta, joten päätimme olla lähettämättä tuota rahamäärää. Myöhemmin ajattelin, että kyllä meidän pitäisi tuo raha kuitenkin lähettää. Jos ei muut siihen osallistuisi, niin maksan sen vaikka yksin. Tosin kesärenkaiden ostoon ei jäisi rahaa. Olin poissa seuraavasta kokoontumiskerrasta. Kun kahden viikon kuluttua menin piiriin ja aloin puhua asiasta, niin minut keskeytettiin ja sanottiin asian olevan jo hoidetun. Sain siis ostettua kesärenkaat.

Leppävirta Oravikoski 2011
Meillä on äidinpuolelta käsin piirretty kartta noin vuodelta 1938. Siinä on äitini kotitalon maat tarkasti eri värein ja viivoin jaoteltuna maan käytön ja laadun mukaan noin 300 osaan. Tähän karttaan liittyy erillisenä monisivuinen selostus jokaisesta osasta pinta-aloineen ja arvoineen. Minusta se on arvokkaimpia meillä olevia muistoja. Tämä kartta on rullalla pyöreän puulieriön päällä. Kun katselin tuota karttaa, aloin etsiä sen selostusta. Viikon pari etsittyäni sitä kellarivarastoja myöten sitä ei löytynyt. Olin murheissani, onko sen joku varastanut tai olinko itse hävittänyt sen epähuomiossa. Miten selittäisin tapauksen siskolleni? Päätin rukoilla Jumalaani oikein polvilleni käyden. Lyhyehkön rukouksen jälkeen nousin ylös ja avasin vetolaatikon kirjahyllyn alaosasta. Sieltä otin ison kirjekuoren, jonka päällä luki: Enon perunkirjat. Sieltä löysin nuo selostuksetkin. Siis tulokseton etsintäni kesti viikon pari, mutta rukouksen jälkeen ne löytyivät alle minuutin. (Muistelin selosteet sinikantiseksi vihkoksi. Ne olivatkin nidottu A4 kokoon taitettu paperinippu virallisine leimoineen ja leimamerkkeineen.)

Venäjä Kosemkina Vipiä (Eemeli Mustonen) 1993-1996
Olimme ensimmäisiä kertoja linja-autoinemme (Vuorela) liikkeellä ystävyysseurakuntamme alueella jakamassa mm. pyörätuoleja. Viimeisestä tuolista puuttui toisen puolen jalkatuki. Pirjo Pönniö, matkojemme järjestelijä, oli miettinyt, miten tuon kehtaa oikein viedä, mutta kun ei muutakaan enää ollut, se vietiin meille silloin vielä tuntemattomalle Mustosen Eemelin vaimolle. Häneltä oli amputoitu juuri sen puolen jalka, jolta jalkatuki puuttui.

Olimme jälleen Vipiällä. Pappina mukana oli sillä kertaa Pentti Smeds. Jumalan palveluksen pidettyään, hän läksi antamaan ehtoollista Eemelin vaimolle, joka silloin oli jo petipotilaana kotonaan. Me muut hajaannuttiin eri perheisiin syömään. Pentti nurisi mielessään: muut menevät syömään, mutta minun pitää mennä taloon, jossa emäntä vuoteen omana ja isäntä, vanha mies, tuskin osaa laittaa ruokaa. Talossa oli kuitenkin ehkä kylän parhaat antimet: piirakoita viittä sorttia jne. Eemeli oli opetellut ruuanlaiton vaimon sanallisen opetuksen perusteella todella hyvin. (Hänen kokkaustaidostaan saivat monet meistä nauttia myöhemmin lähes 15 vuoden ajan.)

Liikunta ja kilpaurheilu

Liikunta ja kilpaurheilu
Minun lapsuudessani ja nuoruudessani leikittiin, pelattiin palloa ja urheiltiin niin paljon, että äidin piti houkutella kotiin syömään, läksyjä tekemään tai nukkumaan. Pelasimme esimerkiksi jalkapalloa mieluummin itse raivaamal-lamme peltosaralla tai pesäpalloa aholla, kuin yhtä lähellä olleella suurella hiekkakentällä. Hulkossa pelailimme jalis-ta aholla, jossa oli kivikasoja ja joitakin puita tai rannan heinämättäikössä. Siellä aikuisetkin olivat yleensä mukana. Me touhusimme enimmäkseen keskenämme, eikä mitään tuomareita peleissämme tarvittu. Muistan kuinka poikalyseossa luokan 42 pojasta (ylemmillä luokilla oppilasmäärä vähitellen pieneni) tehtiin 6 tai 8 joukkuetta, joista samat kaksi pelasivat vastakkain useita urheilutunteja peräkkäin, koska niihin oli valittu samantasoiset pelaajat. Liikuntatunnin alussa opettaja kävi jakamassa pallot ja lopussa haki pois, muun ajan hän oli opettajainhuoneessa. Myöhemmin itse opettajana ollessani ihmettelin, kun oppilaat eivät pelanneet meidän tapaan jalka- tai pesäpalloa välituntisin ja koulun jälkeen. Asia valkeni minulle vasta oltuani liikunnan opettajan sijaisena. Oppilaiden piti pelata pesäpalloa ja ehdotin heille, että minä en toimisi tuomarina, kun en saata muistaa kaikkia sääntöjä, vaan pelaisivat keskenään. He vastasivat, ettei siitä tulisi mitään vaan menisi heti tappeluksi.
Otetaanpa jääkiekko esimerkiksi. Pelaajille maksetaan mestiksessä muistaakseni keskimäärin 80 000 € vuodessa. Sen harrastaminen maksaa lapselle jopa 1000 € kuussa. Laji on aika vaarallinen. Lajin parissa katsomossa nuoret miehet kaljoittelevat ja vaativat verta kentälle. Kotona vielä paljon suurempi joukko ihmisiä katsoo ottelua syöden ja kaljoitellen. Minun mielestäni Suomi voitti maailman mestaruuden 1995 tuomalla kuvioihin uuden pelityylin. Siinä kiekollinen vastustaja taklataan tai saadaan muuten päin ajamalla irti kiekosta. Pelataan miestä ei kiekkoa. Minua ei tuo tyyli ainakaan miellyttänyt. Myös MM-juhlat 2011 kuvottivat.
Jalkapallossa on tullut esille kaikenlaista ikävää vedonlyönnin takia. Aluksi ajattelin pelaajien vain saavan rahaa, jos toimivat sovitusti. Nythän on kuulunut muutakin. Koska vedonlyöntiin on sotkeutunut rikollisuutta, siellä alkaa esiintyä myös uhkailua ja kiristystä. Ihan kauhistuttaa. Kun kilpaurheilussa on sen verran isot rahat kyseessä, tuloksiin pyritään vippaskonstein. Jotta välineiden ja kilpailupaikkojen valmistajilla riittäisi töitä sekä tuloja, on kehitelty mitä erikoisimpia harrastajilleen ja suorituspaikkojen rakentajille kalliita lajeja. Jne. jne.
Tyttö (7v.) toiselle: ”Minä harrastan ratsastusta, miksi sinä et?” Toinen ei osaa vastata, joten eka jatkaa: ”Niin koska teidän perheellä ei ole siihen varaa.” Oli tosi mieltä masentavaa kuulla tuollaista.
Kaikesta edellä olevasta johtuen, en ole ihastunut kilpaurheilun tukemisesta minun verovaroillani. Mieluummin toivoisin, että voitaisiin harrastaa enemmän liikuntaa ja sitäkin kilpailematta. Esimerkiksi olen pelannut ja nähnyt joissain kouluissa pelattavan kiekon sijasta tennispallolla.
JK. Mittani alkaa olla täysi myös kaikenlaisen taiteen tukemisesta. Nykytaidetta en ymmärrä ollenkaan. Siinä näen vain tekijän töherrelleen, kirjoitelleen tai pistelleen nuotteja minne sattuu ja ruvennut nimittämään itseään taiteilijaksi, joka tarvitsee apurahoja, kun suuri yleisö ei ymmärrä hänen hienoa taidettaan. Joku runoilija/lukija kertoi ymmärtävänsä runoista 20%. Toinen ryhmä on sitten ne, jotka taiteen nimissä tuovat milloin mitäkin toisia loukkaavaa esille. Esimerkiksi elokuvissa porno saatiin läpi nimittämällä sitä ensin taiteeksi. Muutaman vuoden kuluttua kuitenkin uskallettiin puhua pornoelokuvista. Realismin nimissä esitetään kaikkea mitä maailmassa tapahtuu, olkoon se miten iljettävää tai haitallista tahansa. Tosi ällöttävä temppu oli se Ruotsin kuningas perheestä tehty kuva, jossa oli kuninkaan väitetty rakastaja alasti. Mutta sehän on tekijän mukaan vain taidetta. Usein taiteen tukeminen on tulonsiirtoa rikkaille.
nimim. ”Entinen penkkiurheilija”

Tulonsiirrot

Tulonsiirrot meiltä köyhiltä (usein kuntien ja valtion kautta) rikkaille, humpuukiin ja hulttioille.
Aloitetaan vaikkapa telakkatuista. Niissähän meidän veronmaksajien rahoja annetaan telakoille, että ne pystyisivät myymään loistoristeilijän halvemmalla ostavalle varustamolle, joka puolestaan voi sitten myydä risteilyjä alemmalla hinnalla kuin muuten. Siis meiltä siirrettiin rahaa varustamolle ja äveriäille risteilyjen ostajille. Muita vastaavia tukimuotoja löytynee useita. Maataloustuet maksan mielelläni, koska ruokaa syön minä itsekin.
Teatteri, baletti, konserttisalit, jäähallit, tangomarkkinat ym. tämän tapaiset harrastuspaikat ja tapahtumat eivät pyöri ilman valtion tai kunnan avustuksia. Miksi minun pitää osallistua kaiken tämän kustantamiseen, kun itse en käytä niitä? Tuossa siirretään verovaroja kaikenmaailman taiteilijoille ja alan huipuille runsain määrin sekä tietenkin noiden ”palvelujen” käyttäjille. Avustukset eivät aina edes riitä, vaan tarvitaan vielä alkoholinmyyntiä. Sitten minun on osallistuttava näiden alkoholin käyttöön opetettujen alkoholisoitumisen ja maksakiriosion hoidon tuomiin kului-hin. Meikäläinen ja monet vähäosaiset talkoilevat näissä tapahtumissa, joissa sitten herrat kutsuvieraina ilmaiseksi nautiskelevat. Joudunhan minäkin osallistumaan myös monien muiden itse aiheutettujen sairauksien hoitoon, vaikka olen raitis, tupakoimaton, ylensyömätön ja vieraissa käymätön. (kuppa, tippuri, AIDS, diabetes, keuhkosyöpä jne.)
Lähes kaikista ostamistani tuotteista ja palveluista menee liian paljon rahaa osinkoihin, optioihin ja ylisuuriin joh-tajien palkkoihin. Köyhät ihmiset, sekä kunnat ja valtiot köyhtyvät, sen sijaan mm. vuonna 2012 sata maailman rik-kainta rikastuivat 177 miljardia euroa. Arabeilla on lännessä sijoituksia 32 biljoonan dollarin edestä. Kuitenkin me avustamme ja otamme vastaan pakolaisia, vaikka heillä on nuo öljyrikkaudet. Vastuuhan tästä on ko. rikkailla, poliitikoilla ja muilla vaikuttajilla (ay-johtajat, …). Kuinkahan kauan tätä kaikkea vääryyttä, josta tässä on vain murto-osa, kunnon ihmiset jaksavat katsella? Tässä tilanteessa joku voi vaikkapa yrittää lyödä Breivikin ennätyksen

Demokratia

Demokratia
Pyhä asia tabu, jota ei saa arvostella. Kuitenkin se on puolue- ja enemmistödiktatuuria. Puolueiden ulkopuolelta ei pääse vaikuttamaan yhteiskunnan asioihin. Rahattomat älkööt myöskään vaivautuko. Moniin korkeisiin virkoihin (Kolarin kunnassa tällaisia olivat mm. siivoojien ja talonmiesten virat.) ei pääse kuin sopivan puolueen jäsenkirjalla ja jos sattuu olemaan oman puolueen vuoro. Poliittiset nimitykset ovat kuitenkin meidän perustuslakimme § 125 vastaisia ja tietenkin YK:n peruskirjassa ”tuomittuja”. Molemmissahan puhutaan jotain tasavertaisuudesta uskontoon, sukupuoleen, poliittiseen vakaumukseen jne. katselematta. Se nyt kun on vain demokraattisten maiden vakiintunut tapa ja mitä sitä hyviä perinteitä rikkomaan. Koska poliittiset päättäjät valitaan 4-6 vuoden välein, siitä seuraa monia hyvin tunnettuja ikäviä seuraamuksia. Äänestäjien nuoleskelu estää kaikki tosi tarpeelliset, mutta enemmistön mielestä ikävät päätökset. Parhaat nuoleksijat, populistit, joilla ei ole esittää yhtenäistä ohjelmaa nykyisten ongelmien ratkaisuun, menestyvät erinomaisesti vaaleissa, kun asioita ymmärtämättömät ja niitä tuntemattomat äänestäjät valitsevat heidät. Tämä näkyi viime vaaleissa meillä ja Italiassa tosi räikeänä. Seuraukset näkyvät kriiseinä, luonnon tärveltymisenä, sosiaalisina ongelmina, jopa sairauksina muutamia mieleen palauttaakseni. Pitkäjänteinen politiikka jää pois tai korvautuu nopeilla suurilla muutoksilla, jotta saadaan nimi historian kirjoihin. Entäs demokratia 20 vuotta sitten Algeriassa ja nyt Egyptissä?
Demokratiassa voi päästä vaikka presidentiksi melko vähäisellä koulutuksella ja älykkyysosamäärällä. Tällaisesta valtaanpääsy voi herkästi nousta päähän. Jo vähempi valta näkyy ikävällä tavalla esim. Venäjän tullimiehissä. Muu-tenkin asiantuntijat syrjäytetään ja kuunnellaan vain gallupeja. Pääsee päättämään omista asioistaan sanotaan, mutta pitää muistaa jäävätä itsensä tällaisissa tilanteissa? Milloin olette kuulleet poliitikkojen tai ammattiyhdistysten pomojen kertovan tekemistään virheistä? Paavin lisäksi on näköjään monia muitakin erehtymättömiä.
Kaikesta edellä olevasta huolimatta (olettaessani, että valistunut yksinvalta ei toteudu) toivon ja rukoilen teille poliitikoille menestystä työssänne. Se ei ole helppoa, kun me äänestäjät ryypätään, räyhätään, tupakoidaan, huorataan, kierretään veroja ja tuetaan harmaata taloutta, ostetaan ulkolaista, vaaditaan oikeuksia, vältellään velvollisuuksia vain muutamia harrastuksiamme mainitakseni. Toivon, ettette itse harrastaisi moisia pikku paheita, vaan kaikessa yhteisymmärryksessä tekisitte päätöksiä koko kansan ja maapallon parhaaksi.

Ihmisoikeudet ja tasa-arvo

Ihmisoikeudet ja tasa-arvo
Näinä aikoina on yleisesti tunnustettu ihmisen olevan itsekäs. Se näkyy myös näissä inhimillisyys, tasa-arvo ja ih-misoikeus asioissa. Niitä vaaditaan vain silloin, kun ne ovat itselle edullisia. Naiset ovat pyrkineet tasa-arvoisiksi miesten kanssa eli ”pois hellan ja nyrkin välistä” toisin sanoen pääsemään taloudelliseen riippumattomuuteen miehestään voidakseen erota. Nyt eroista (avio ja avo) 50 % tapahtuu naisen aloitteesta, 35 % miehen ja loput 15 % yhteisestä sopimuksesta. Samalla naisilla nykyisin vasta kahdeksannen seksikumppanin kanssa suhde on vakinainen. Naiset ovat siis saavuttaneet tasa-arvon, jopa menneet miesten ohikin. Alkoholin käyttö naisilla on 8-kertaistunut 40. viime vuoden aikana. Siinäkin alettaneen olla tasoissa. Molemmat (erot ja alkoholi) aiheuttavat kärsimystä asianomaisten lapsille. Missä on inhimillisyys, missä rakkaus? Eikö lapsilla ole ihmisoikeuksia ja esim. oikeutta isään ja äitiin? Siis millä perusteella ihmiset, jotka kohtelevat lapsiaan huonommin kuin eläimet poikasiaan ja seksielämässä ovat uskottomampia kuin monet eläimet, voivat vaatia ihmisoikeuksia? Eivätkö ihmisoikeudet kuulu ihmisiksi (ihmisen tavoin) eläville?
Kulutamme 3-kertaa maapallon sietokyvyn eli saastutamme ja aiheutamme kurjuutta kehitysmaihin. Mm. lapsia kuolee 7000 nälkään ja 3000 likaiseen juomaveteen päivässä. He eivät saa edes oikeutta elää. Entä omien lapsiemme tulevaisuus saasteiden ja yhteiskunnan velkaantumisen takia? Tämä on sitä meidän tasa-arvoamme ja inhimillisyyttämme. Ymmärtääkseni täysin meidän ostokäyttäytymisemme takia Bangladeshissa kuoli 1100 työntekijää. Työntekijöiden palkka on siellä 30 € kuukaudessa ja työpäivät 12-14 tuntisia. Tosi tasa-arvoista? Banaanin hinta oli 31.10.1986 Oravikoskella Taavi Röngän K-kaupassa 5,95 mk/kg, eli sama (0,99 €/kg) kuin markettien tarjouksissa nykyisin vuonna 2013!
Koululaitoksessamme kaikki ovat samassa opetuksessa yhtä kauan, menipä opetus yli hilseen tai oli liian helppoa. Nykyajan tasa-arvoa tämäkin. Erilaisuutta ei oteta huomioon. (tarkemmin ks. OPS)
Monet näyttävät tuomitsevan sen, että Raamatun ohjeet menisivät maallisen lain edelle. Entä maassa, jossa on voimassa sharia-laki tai Venäjän homolait, pitäisikö sielläkin ehdottomasti noudattaa maan lakeja? Millä perusteella vain Suomen lait ovat oikeita ja noudattamisen arvoisia? Minä en ryyppää, tupakoi, huoraa jne. vaikka ne ovat sallittuja lakiemme mukaan, vaan minulla Raamatun laki menee maallisen edelle. Jos Suomessa ei käytettäisi eikä olisi käytetty alkoholia, niin tuloverotus voitaisiin poistaa. Kaiken järjen ja oikeudenmukaisuuden nimissä eikö minulta pitäisi poistaa tulovero? Nyt kulujen aiheuttajat eivät maksa niitä yksinään vaan minun on osallistuttava niihin. (Vertaa tätä tapaukseen Kreikka.) Onko yksityisautoilun tukeminen myöskään oikeuden mukaista? Haluaisin pyöräillä, mutta se on 5-tiellä liian vaarallista. Oravikosken molemmin puolin piennar on olematon ja liikenne runsasta. Käytän linja-autoa mahdollisimman paljon, sekään ei onnistu kunnolla sunnuntaisin edes Leppävirralle. Oikeus käyttää henkilöautoa, vie minulta mahdollisuuden luopua henkilöauton käytöstä. Monta kertaa oikeus tai vapaus ottaa toisilta vastaavan oikeuden tai vapauden. Miksei voitaisi elää ja antaa toistenkin elää?
TV lupamaksun muuttuminen veroksi, vei minulta eläkkeen korotuksen. Minä en ole eläissäni omistanut teleh-visiota. Aina kunnon ihmiset joutuvat holtittomien takia maksumiehiksi.
Tasa-arvo nykymuodossaan voisi toteutua vain, jos ihmiset olisivat keskenään samanlaisia. Lapsilisä on kaikille sama. Tietyn työn ääressä olosta maksetaan sama tuntipalkka, teitpä ahkerasti tai laiskasti, hyvin tai huonosti, olipa palkan maksajan ja työntekijän taloudellinen tilanne mikä tahansa. Kaktuksen ja jonkin vesikasvin kohdella tämä tarkoittaisi, että molemmille on annettava vettä yhtä paljon. Jotkut feministit kai väittävät vieläkin, ettei miehellä ja naisella ole muuta eroa, kuin hammastahnaputkilon puristamistapa: nainen puristaa keskeltä, mies päästä. Tästä on seurauksena älyttömyyksiä, kuten henkivakuutusten saman hintaisuus tosin meidän miesten eduksi. Vanhempainvapaan samanpituisuudesta isän ja äidin kesken voi vain päätellä naisten vaativan lääketieteen kehittyessä miesten kantavan lastaan vatsaontelossa ja kirurgisin toimenpitein hankkivan kunnon meijerit rintaansa. Meillä Suomessa syntynee muutamia kymmeniä lapsia, joista ei voi sanoa, onko hän tyttö vai poika. Nyt lääkäri päättää, kumpi hänestä tehdään leikkauksen avulla. Useimpien kohdalla tämä onnistuu hyvin, vain muutamilla sukupuolen valinta näyttäisi olleen väärä. Tasa-arvointoilijat vaativat, että leikkaus pitäisi suorittaa kaikilla paljon myöhemmin ”oikean” sukupuolen varmistamiseksi. Tällöin leikkaus on paljon vaikeampi. Taas enemmistön pitäisi kärsiä vuosikausia vähemmistön takia. Eikö todellakaan ole enää olemassa järkeviä miesmäisiä miehiä, jotka edes vähän pistäisivät hanttiin tälle mielettömälle naishegemonialle?
Vaadittaessa pienillekin erityisryhmille omaa kohtelua (yksikin eri uskontokuntaan kuuluva oppilas yms.), kustannukset ovat poissa muualta esim. vanhusten hoidosta. Kun vaadimme oikeuksia, meidän pitäisi hoitaa ensin velvollisuutemme. Velvollisuuksista ei edes puhuta. Kyllä kai niitäkin on olemassa? (verot, lakien noudattaminen…)
Minulla olisi paljonkin vastaavaa asiaa, mutta koska olen havainnut, ettei ainoaan todelliseen ratkaisuun eli elin-tason laskuun, edes keskustelujen tasolla suostuta, riittäköön tämä. Kaikkihan kaatuu siihen, että ihmisen ajatukset ja teot ovat luonnostaan pahat, eikä hän useimmiten suostu tekemään parannusta.

Tässäpä sitä ollaan

Tähän on tultu (lyhyesti ja laajasti ottaen)
Me länsimaissa elintasohurmoksessa olemme ostaneet paljon öljyä mm. arabimaista. Näin saimme aikaan öljyä tuottaviin maihin varakkaat eliittisuvut ja hallitsijat. Varoillaan he pystyivät aseistamaan itsensä ja terroristijärjestöt.
Kaupalla Neuvostoliiton, Venäjän ja Kiinan kanssa tuimme ja tuemme heidän kyseenalaista ihmisoikeuspolitiikkaansa. Neuvostoliitto ja silloinen Kiina taas tukivat kommunistisia hirmuhallitsijoita. Tällä hetkellä he puolustelevat Pohjois-Koreaa, Irania sekä Syyrian nykyistä johtoa. Ostamalla kännyköitä ja muuta elektroniikkaa tuemme välillisesti jopa terroristeja ja kapinallisia Demokraattisen Kongon liepeillä. Samoin tuemme saastuttavaa kaivosteollisuutta ulkomailla (kännykät 600 eri harvinaista mineraalia ja ydinvoimalat uraania). Saasteet heille, aineet meille. Kauhistelemme Meksikon huumesotaa ja Afrikan salametsästystä, kuitenkaan ilman ostajia länsimaissa ja Kiinassa niitäkään ei olisi. Ilmaston muutosta lisäämällä ja kauppapolitiikalla tapamme kolmannen maailman ihmisiä. Kulutusjuhla meille, nälkäkuolema heille. Meille kauppataseen ylijäämä, toisille alijäämä, eli työpaikat ja rahat meille, työttömyys ja velat heille. Tämä kaikki on tuttua asiaa, kirjoitin vain kysyäkseni taas itseltäni ja muilta, kuinka viitsimme syödä ruokaa samalla suulla, jolla väitämme puolustavamme ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja inhimillisyyttä. Eikös tässä ole vaarana se, että kurkkuumme tai huuliimme kehittyy peräpukamia? Raha on meidän jumalamme, eikä se näytä kovin ihmisystävälliseltä täällä kotimaassa saati sitten muualla.

Tähän on tultu 1
Olemme rakentaneet kaikenlaisia koneita ja robotteja korvaamaan suuren joukon työntekijöitä. Automaation lisääntyessä yhä harvemmalla henkilöllä on töitä tällaisilla aloilla. Ajateltiin, että teollisuudesta ja maataloudesta vapautuvat ihmiset siirtyisivät palvelualoille. Monet palveluthan meillä tarjoavat kunnat ja valtio. Mutta sittenhän kävi niin kuin kävi. Koneiden tuoma hyöty jaettiin niiden omistajille, sekä alasta riippuen koneiden käyttäjille korkeina palkkoina. Silloinhan jouduttiin korottamaan kaikkien palkkoja samaan tahtiin. Seurauksena oli työvaltaisten alojen töiden siirtyminen itämaille ja työttömyyden lisääntyminen. Myös julkinen sektori alkoi velkaantua. ”Onneksi” keksittiin kaikenlaisen humpuukin tekemistä. Kuitenkaan emme ole tulleet enää sen onnellisemmiksi noin vuoden 1970 jälkeen, jolloin kaikilla oli taattu perustoimeentulo. 1990-luvun alun lama aiheutti kaikenlaista huonoa mm. syrjäytymistä, josta ei ole toivuttu vieläkään. Tuolloinkaan eivät työpaikkansa säilyttäneet osallistuneet juuri mitenkään lamatalkoisiin, vaan ennen lamaa sovitut suuret palkankorotukset toteutettiin. Palkkoja ja palkkioita yhä nostettaessa, sekä ulkolaisia tuotteita ostelemalla olemme kohta samassa jamassa kuin Etelä-Eurooppa. Meillähän on kaikenlaista krääsää jo nyt yli oman tarpeen tälläkin työmäärällä, mistä meillä on uutta työtä mm. nuorille. Kun emme suostu maksamaan veroja, niin kunnat ja valtiokaan eivät pysty palkkaamaan edes tarvittavaa väkeä palvelukseensa. Työmarkkinaihmiset ja poliitikot väittävät, että veroja ei kannata nostaa eikä palkkoja alentaa, koska silloin ko. ihmisten ostovoima laskee. Mutta entäpä jos palkkojen alentaminen laskisi myös heidän tekemien tuotteiden hintaa ja kävisikin päinvastoin kuin aikanaan palkkoja aina vain nostettaessa, eli töitä siirtyisi itäisiltä mailta meille päin? Joka tapauksessa meidän pitää alentaa kulutustamme. Emme voi jatkaa luonnon tuhoamista ja kehitysmaiden ihmisten epäsuoraa tappamista nälällä, likaisella juomavedellä ja helposti hoidettavien sairauksien avulla.

Tähän on tultu 2
Olemme rakentaneet kaikenlaisia koneita vähentääksemme lihastemme käyttöä. Monet työt, jotka voisi tehdä käsin, tehdään mie-luummin koneella. Onhan se niin paljon helpompaa, halvempaa ja nopeampaa. Halutessamme pysyä terveinä, meidän on sitten vielä rakennettava toiset laitteet (jopa hallit, kentät jne.), jotta saisimme menetetyn lihasliikunnan ”takaisin”. Vaihdamme hyötyliikunnan hyödyttömään liikuntaan. Nyt moni jättää liikkumisen liian vähälle. Seuraukset tunnemme. Useat ruumiilliset työt ovat siir-tyneet siis koneille ja automaatioon. Tästä on seurannut sekä työttömyyttä, että tulojaon ongelmia, eli ihmistyön hinta on noussut liian korkeaksi ja koneiden omistajien tulot kasvaneet alasta riippuen kohtuuttomiksi. Nyt meillä ei ole todella hyödyllistä järkevää tekemistä työikäisille saati sitten lapsille, nuorisolle ja vanhuksille. Vielä lisäksi ”hyödytön” liikunta tulee osalle suorittajistaan todella kalliiksi. Useimmiten liikunta hyödyttää vain itse liikkujaa, eikä hyötyliikunnan tapaan myös muita. Esimerkiksi jos teen lumityötä käsin, siitä hyötyy moni, mutta jos lähden lenkille, se hyödyttää vain minua. Koska ”normaalit” työt tekevät koneet tai kiinalaiset, niin me olemme keksineet kaikenlaista humpuukin tekemistä. Hölmöintä tässä on se, että maksamme osalle näistä humpuuki-ihmisistä hyvinkin korkeita palkkioita. Tarkoitan tässä filmitähtiä, TV- yms. viihteen tekijöitä, taiteilijoita, kilpaurheilijoita, pelien tekijöitä, mediaväkeä jne. Vähiten suostumme maksamaan ammattiryhmistä maanviljelijöille ja metsätyöntekijöille. Pidämme siis tarpeettomimpana asiana ruokaa. Tällä elintasollamme kulutuksemme on nelinkertainen maapallon sietokykyyn verrattuna. Tämä aiheuttaa kehitysmaissa suuret määrät nälkäkuolemia ja puhtaan veden puutetta. Samaan suuntaan on kauppapolitiikkamme vaikuttanut jo siirtomaa-ajoista alkaen. Meihin nähden joku Breivik on pikkutekijä näissä karkeloissa.
Pahuutemme on tietysti tämän pahan aiheuttaja. Pahuudestamme johtuen teemme järjettömiä tekoja. Otetaanpa esimerkiksi vaikka verotus. Olen kuullut vain yhdestä henkilöstä, joka halusi maksaa veroja enemmän kuin virallisesti kuuluisi. Hänen oli tarkoitus päästä alueensa eniten verotetuksi henkilöksi. Muistaakseni hän onnistuikin siinä. Muka järkevänä pidetään kaikenlaista verokikkailua mm. pääomatuloilla. Kun maksamme kitsastellen veroja, ovat ne rahat poissa mm. lastemme päivähoidosta, nuortemme koulutuksesta, itsemme terveydenhoidosta, teittemme kunnossapidosta, vanhustemme huollosta. Eli siis ahneutemme on vienyt meidät järjettömyyksiin ja lähimmäisen unohtamiseen.