Perusongelma lyhyemmin

Perusongelmamme lyhyehkösti
Olemme rakentaneet kaikenlaisia koneita, laitteita ja automaatteja helpottamaan työntekoamme. Jotta fyysinen kuntomme ei rapistuisi, sijalle on jouduttu rakentamaan toiset laitteet jumppasaleineen ja urheiluhalleineen. Täysin järjetöntä. Järkevän tekemisen ja työn puutetta valitetaan vauvasta vaariin. Krääsän tekoa päinvastoin pitäisi vähentää eli meidän pitäisi asiantuntijoiden mukaan alentaa elintasoa maapallon pelastamiseksi. (Esimerkiksi akademiaprofessori Ilkka Hanski)
Toisaalta koneiden ja automaation tuoma hyöty on annettu liian suurelta osin niiden omistajille ja käyttäjille. (ahtaajat, paperiteollisuuden työntekijät jne. ) Osalta omistajista/koneidenkäyttäjistä tämä etu, jopa työpaikkojakin, on viety pois kilpailuttamisella. (Esim. metsäkoneurakoitsijat, joilta hyöty on siirretty puunjalostusteollisuudelle.) Työpaikat ovat karanneet ulkomaille korkeiden palkkojemme takia. Vielä aiotaan poistaa 1/3 työpaikoista tuottamattomina. Siis viimeisetkin hyötyliikuntaa sisältävät hommat pois. Lisäksi tulevat tietenkin herrat optioineen ja oy:t osinkoineen. Seuraukset ovat tutut työttömyys, fyysisen kunnon lasku, liika lihavuus, tuhlaus (mitään ei kannata korjata) ja harmaa talous (tavallisella ihmisellä ei ole varaa palkata ketään ja kunnon yritykset häviävät urakkakilpailuissa). Palkkojen joustamattomuus on lama-aikoina aiheuttanut konkursseja, työttömyyttä ja syrjäytymistä. ”Talousasiantuntijoiden” opastuksella poliitikot ja työmarkkinajohtajat ovat antaneet rahat rikkaille, itselleen ja hyvinvoiville kansalaisille pois valtioilta, kunnilta, köyhimmiltä ihmisiltä ja kansoilta.
Jotta työttömyys ei olisi kasvanut aivan mahdottomaksi, keksittiin kaikenlaisen tarpeettoman humpuukin tekemistä (viihde, taide, kilpaurheilu jne.) ja valmistamista (kännykät aina uusi malli, pelit jne.). Me tavallinen kansa olemme omalta osaltamme olleet mukana siirtämässä rahat harvojen haltuun ostamalla humpuukia tai maksamalla humpuukista. (kilpaurheilijat, viihde, taide, elektroniikka, merkkituotteet, talousasiantuntijat jne.) Näin saatiin maapallo saastaiseksi ja ilmastonmuutos hyvään vauhtiin. Toisaalta kansa on ollut valmis maksamaan veroja palvelujen säilyttämiseksi, mutta hyväpalkkaisille (mm. poliitikot ja työmarkkinajohtajat) se ei käynyt, vaan varsinkin heidän verojaan piti alentaa ja valtion velkaa jättää lyhentämättä 2000-luvun alussa.
Jo siirtomaa-ajoista lähtien olemme ryöstäneet kehitysmaita. Jo 60-luvulla tiedettiin teollisuuden ja maatalouden koneellistamisen sekä automaation vievän sieltä työpaikat todella vähiin. Korvaavat työpaikat oletettiin syntyvän palvelualoille. Jo 1948 tiedettiin miten suuri ikäluokka syntyi 1947 jne. jne. Nyt nämä asiat näyttävät tulevan yllätyksenä poliitikoille ja työmarkkinajohtajille. Kun päättäjät ovat saaneet meidät tähän huonoon tilanteeseen (valtioiden ja kuntien velat, saastuminen, syrjäytyminen, palvelujen edelleen heikentäminen jne.), niin näyttäiskös Breivikin hirmuteko yhä ymmärrettävämmältä?? Tähänkö te päättäjät olette pyrkineet?
Syvällisempi syy ongelmiimme on tunnetusti ihmisen pahuus (kristinuskosta luopuminen). Tarkemmin ahneus, nautinnonhalu, laiskuus, … Savon Sanomien aluetoimittaja Kari Angerian mukaan (15.3.2014) on fyysikko Esko Valtaoja Turun Sanomissa kirjoittanut nasevasti kurista ja järjestyksestä: ”Demokratia perustuu järjestykselle, diktatuuri kurille. Kuri on tottelemaan pakottamista, jossa järjestystä pidetään yllä usein väkivaltaisin keinoin. Demokratiassa järjestys syntyy, kun ihmiset noudattavat yhteisiä pelisääntöjä vapaaehtoisesti, koska säännöt ovat kaikkien etujen mukaisia.” Jos noin olisi, mihin me tarvitaan poliisia ja oikeuslaitosta, sekä muuta valvontaa? Tuohan on täyttä utopiaa, täysin toteutumaton käytännössä juuri ihmisen pahuuden takia.
Nyt huudetaan apuun pk-sektoria ja insinöörien innovaatioita. Kuitenkin joka puolelta on tehty näiden toiminta mahdollisimman vaikeaksi. Suuret yritykset kaatavat pienet (1) ja ammattiyhdistykset hankaloittavat työtekijöiden pitämistä ja palkkaamista (2). Me kuluttajat toimimme aina halvimman perässä juostessa pienten yritysten tuhoksi.
Perustelut: 1.Pekka Vennamo Yle Radio1 30.10.2013 sanaili tähän tapaan: ”Oli vaikea siirtyä poliitikosta, pienen puolustajasta, yritysjohtajaksi, heikomman nujertajaksi, mutta onnistuihan se.” (Osakeyhtiölaki 5. § Oy:n tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.) Minusta he ovat petoja oikein lain määräyksestä. Ihminen on ihmiselle susi.
2. Joku ay-pomo sanoi kesätyöntekijän (jäätelön myyjä) irtisanomisen antavan huonon kuvan työmarkkinoista. Eikö pikemminkin hänen pitämisensä töissä (joita ei ollut kun kesäkuu oli niin kylmä) olisi antanut huonon kuvan siksi, että mitään tekemättä palkka juoksee? Mistä yrittäjä tälläisessä tapauksessa hankkii työntekijälle palkkarahat. Kun palkat eivät jousta, lyhytaikainenkin lama vie pienyrityksen konkurssiin. Pienimpiä palkkoja on enää tällä hetkellä mahdoton pienentää tekemättä myös muita temppuja, koska koko ajan on tullut lisää maksuja, jotka ovat kaikille yhtä suuria esim. autovero ja ovat vieneet pienipalkkaiset ahdinkoon.
Konkurssi tapauksissa pienyrittäjä ja hänen rahoittajansa (usein sukulaisia tai tuttuja) menettävät kaiken omaisuutensa ja voi jäädä vuosikausiksi vielä ”velkavankeuteen”. Kun suuri yritys meinaa mennä konkurssiin, sitä tuetaan valtion varoista ja mm. johtajat voivat saada muhkeat erorahat. Noille velkavankeuteen joutuneille ei kyllä apua heru. Työntekijöille on työttömyyskorvaukset ym. sosiaaliturvaa tarjolla. Samoin alkoholisteille jne. Sanotaan, että riskit kuuluvat asiaan, koska voihan hyvin käydessä saada suuret voitot. Tämähän on suuri valhe ainakin näiden rahoittajien kannalta. Heillä on mahdollisuus saada parhaimmillaankin vain rahansa takaisin korkoineen, josta taas verottaja on ottamassa osansa. Samoinhan suuret voitot ovat mahdottomia kilpailun vuoksi esim. metsäkoneyrittäjillä. Jos niillä olisi ollut mahdollisuus rikastua tai edes tulla toimeen kunnolla, ei metsäyhtiöt olisi ulkoistaneet hommaa. Muut ulkoistamiset ovat ymmärtääkseni samantapaisia.

Brysselin kone 30.7.14 Yleradio1 professori Arto Lahti mm:
Keksijän kohtalo on surkea. Tarvittaisiin keksintösäästiö + rahaa. Julkissektoritoimijat määrää tuntematta asiaa.
PK-yritys piilevä riski, muualla oma henk.kohtainen omaisuus erotettu. Verotuksen kohtuullistaminen ei meillä mahdollista. Sosiaalietuja ei ole. Sos.menot maksaa itse + työtekijöiden sos.menot. Kilpailutus suosii suurta, koska urakka olisi pilkottava. Ennen ihmisiin luottaminen oli hyvä peruste, eikä tarvittu kilpailua. Koska EU-ihmisiin ei luoteta tarvitaan direktiivien tulva. Yhteiskunnan ja pienyrityksen välillä ei ole yhteyttä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 + = 2