Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2015

Kristinuskon Jumala

Jumala on rakkaus
Sielunvihollinen oli alunperin enkeliruhtinaista kaunein, täydellisin? Hän kuitenkin ylpistyi ja lähti omille omille teilleen.
Ihmisellä on vapaa tahto ilmeisesti siksi, että muuten rakkauden kokeminen olisi ollut mahdotonta.
Jumala kielsi hyvän- ja pahantiedon puusta syömisen kuoleman tuomion uhalla. Tämä oli jotenkin pahempi tuomio, kuin pelkkä tavallisen elämän loppuminen.
Kaikki olemme valinneet väärin eli pahan ja olemme ansainneet tuon tuomion.
Antaakseen ihmiselle mahdollisuuden pelastua eli saada armahdus, jonkun syyttömän piti kärsiä rangaistus meidän puolestamme. Ainoa tällainen olisi synnitön ihminen. Sellaistahan ei ollut, joten Jumalan pojan piti tulla ihmiseksi ja kärsiä tuomiomme puolestamme. Kun hän on sen kärsinyt, armahduksen anojaa ei enää tuomita, koska tuomion on jo toinen suorittanut.
Kärsimyksen todellinen suuruus: Jeesus sai kärsiä pilkkaa, ruoskimista ym. ja lopulta ristiinnaulitsemisen. Tuomio tuntui tavallista kovemmalta, koska Hän oli syytön ja Hänellä olisi ollut mahdollisuus kieltäytyä siitä. Jumalan kärsiminen ainoan pojan syyttömänä kuoleman johdosta oli myös normaalia kovempi, koska Isä on yhtä Pojan kanssa (kolmiyhteisyys). Siis Jumalan kärsimys oli suurempi kuin mikään meille mahdollinen kärsimys ja vain meidän tähtemme.
Tästä Jumalan rakkaudesta ei ole meille hyötyä, jos emme osoita Hänelle vastarakkautta, vaan rakkautemme kohde on joku muu esim. raha tai seksi. (Jussi rakastaa Maijaa, mutta Maija Mattia ja lähtee hänen mukaansa. Silloin Jussin rakkaudesta ei Maijalle ole mitään ”hyötyä”.)
Tämä rakkaus sai aikanaan ja saa nykyisinkin aikaan suuria muutoksia ihmisissä. Paavalista, kristittyjen vainoojasta tuli apostoli eli kristinuskon levittäjä, kitaristi Jukka Tolonen pääsi eroon huumeista, vankienkin pelkäämästä murhaajasta ”Linu” Loikkasesta tuli kunnon ihminen jne.
Muut asiat eivät ole tuoneet ihmisten elämään tyydytystä, vaan päinvastoin vieneet jopa itsemurhiin, kuten talousmies Kari Kairamo 1932-1988, kirjailija Ernest Hemingway 1899-1961, näyttelijä Philip Seymour Hoffman 1967-2014 ja näyttelijä-koomikko Robini Williams 1951-2014. Huumeisiin, alkoholiin ja unilääkkeisiin ovat joutuneet turvautumaan lukuisat enemmän ja vähemmän kuuluisat henkilöt.
Jumala siis tarjoaa armahdusta kaikille olimmepa kuinka pieniä tai suuria syntisiä tahansa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että elämää voidaan jatkaa entiseen malliin.(Jos presidentti armahtaa jonkun taposta tuomitun, ei hän vapaaksi päästyään voi jatkaa tappamista uusiin armahduksiin luottaen.) Suurimpana erona kaikkiin muihin uskontoihin ja ideologioihin on se, että kristinuskossa annetaan halu ja voima sekä tehdä parannus, että tehdä hyvää.

Kr. kirkko
Ajanlaskumme 300 ensimmäistä vuotta kristittyjä vainottiin. Sitten tuli katolinen kirkko, johon kuulumisesta oli elämässä etua. Kirkko hajosi aikanaan kahtia. Paavin kirkko rappeutui jopa niin, että ruvettiin vainoamaan uskovia ja tarvittiin uskonpuhdistusta. Saksassa Luther suoritti sen joskus 1500-luvulla. Mielestäni nyt on evlut kirkolle käynyt samoin. Koska kirkon jäsenenä saa tiettyjä elämyspalveluksia, siihen kuulutaan mm. näitten takia osallistumatta varsinaiseen hengelliseen toimintaan. Kristinuskon vaikutusalueella kaiken kaikkiaan naisten asema koheni, tieteet kehittyivät jne. Sitten tuli demokratia, kommunismi ja kristillisestä moraalista luopuminen. Nyt meille ”sivistyneille” on käynyt kuten Hesekielin kirjassa Jumala sanoo: ”… sisaresi Sodoma ei vetänyt vertoja sinulle ja sinun tyttärillesi. Sinun sisaresi Sodoman synti oli julkea itsekkyys. Hän vietti tyttärineen yltäkylläistä ja huoletonta elämää, mutta kurjalle ja köyhälle hän ei avannut kättään. He kävivät yhä julkeammiksi ja ryrtyivät minua uhmaten yhä uusiin iljettävyyksiin, ja …”

Huumeet ja viihde, taide, kulttuuri

Aleksis Salusjärvi: Kovat huumeet ja supertähtien kuolemat, Ykkösaamun kolumni 6.2.2014
Viime sunnuntaina yksi aikamme arvostetuimmista näyttelijöistä löydettiin kuolleena kylpyammeestaan heroiiniruisku käsivarressaan. Philip Seymour Hoffmanin kliseinen kuolema on vain rasti Hollywood-tähtien pitkässä listassa. Joka toinen viikko joku amerikkalainen julkkis kuolee huumeisiin. Huumekuolemat ovat niin yleisiä, että kulttuuria ei näytä olevan mahdollista tehdä ilman raskaita päihteitä.
Philip Seymour Hoffman syntyi samana vuona kuin maailman kuuluisin grungeluuseri Kurt Cobain, joka myös kuoli heroiiniongelmiinsa. 1990-luvun supertähdet ovat sammuneet yksi toisensa jälkeen loppuun ajettuina kehäraakkeina. Tämän ikäluokan tähdille huumekuolema näyttää olevan tavallinen päätepiste elämälle. Whitney Houston löydettiin menehtyneenä kylpyammeestaan muutama vuosi sitten. Hän hukkui tulikuumaan kylpyveteen päihtyneenä lääkkeiden ja alkoholin sekakäytöstä. Michael Jacksonin kuolinsyy oli elimistön kestokyvyn ylittänyt lääkecocktail ja unilääkkeen yliannostus.
Huumekuolemista syntyy jopa sisäkkäisiä tarinoita. Philip Seymor Hoffman sai Oscarin roolistaan Truman Capotena, joka oli amerikkalainen kirjailija ja journalisti. Capote itse kuoli 59-vuotiaana päihdeongelmiin Los Angelesissa.
Kulttuuriväki on aina käyttänyt estottomasti huumeita. Länsimainen kulttuurihistoria kantaa mukanaan päihdekierrettä, jonka mittasuhteet ovat ällistyttäviä. Ikoneistamme ja ihailumme kohteista niin suuri osa on sotkeutunut huumeisiin, että siitä on tullut keskeinen osa sivistystämme. Kamppailu huumeita vastaan hävittiinkin mielikuvatasolla jo useita sukupolvia sitten.
Viktoriaanisen ajan parhaat kirjailijat, kuten Charles Dickens, John Keats ja Mary Shelley vierailivat Lontoon oopiumluolissa tuon tuostakin. Sigmund Freud käytti vuosikausia innokkaasti kokaiinia ja puolusti sitä lääkkeenä kaikkiin vaivoihin. Keksijä Thomas Edison oli niin ikään kokaiiniriippuvainen. Nykymaailman menestyneimmät miehet Steve Jobs ja Bill Gates taas käyttivät nuorina miehinä LSD:tä. Samaa huumeetta käytti antaumuksella myös maailman menestynein rock-yhtye Beatles sekä maailman arvostetuimpiin kuuluva näyttelijä Jack Nicholson. Steve Jobs ajatteli, että psykedeelisten huumeiden käyttö oli yksi hänen menestyksensä avaimista.
Paljon tätä suurempaa mainoskampanjaa koville huumeille on vaikeaa edes keksiä. Traaginen huumekuolema sinetöi tähtikultin. Nuorena nukkunut narkkari nostetaan messiaaniseen hehkuun väärinymmärrettynä herkkänä taiteilijana. Itsekkäästä ja omahyväisestä päihderiippuvaisesta tehdään esimerkki, jonka turvin nuorisoikäluokat omaksuvat huumeet ratkaisuksi arkipäiväisiin ongelmiinsa.
On hankalaa ymmärtää, minkä takia ihailemme rappiolle ajautuneiden alennustilaa. Ilmeisesti tarvitsemme tällaisia esikuvia. Ehkä maailma on niin turvallinen ja valmis, että se pitää rikkoa ihmisillä. Vietämme iltamme katselemalla huumepäissä tehtyjä elokuvia, ajamme automatkamme huumepöllyssä soitettua musiikkia kuunnellen ja luemme huumehörhöjen kirjoja. Televisioviihteestä suuri osa kertoo rikoksista ja päihteistä. Koko viihdeteollisuus on läpeensä huumeilla kyllästetty.
Philip Seymour Hoffman on muiden tähtien kanssa kuitenkin vain pelkkä huumeidenkäytön keulakuva ja kiiltokuvapoika. EU:ssa rekisteröidään vuosittain yli 8000 äkillistä huumekuolemaa. YK on arvioinut huumekaupan arvoksi kahdeksan prosenttia kaiken maailmankaupan arvosta, satoja miljardeja dollareita. Huumeet ovat maailman suurin laittoman toiminnan ala, jossa liikkuu vuosittain lähes yhtä paljon rahaa kuin asekaupassa, öljynjalostuksessa tai turismissa.
Kun Hollywoodin nousukkaat pakenevat itseinhoaan huumeisiin, he tulevat välillisesti tappaneeksi tuhansia ihmisiä. Pelkästään Meksikon huumesodissa on viimeisen kahdeksan vuoden aikana arvioitu kuolleen jopa yli 100 000 ihmistä. Sota huumeita vastaan on useassa yhteydessä julistettu hävityksi. Nollatoleranssi ei huumepolitiikkana enää toimi, se vain pahentaa tilannetta. Kun viranomaiset pitävät amatöörit poissa markkinoilta, ammattimaisten rikollisjärjestöjen voitot kasvavat, ja huumebisnes kukoistaa kukoistamistaan. Tätä on jatkunut neljäkymmentä vuotta, ja tilanne huononee yhä.
Tähtikultin vetoapu huumeiden markkinoinnissa näyttää olevan yksinkertaisesti liian tehokas. Itsetuhoisesti käyttäytyvät supertähdet lisäävät kiinnostusta huumeisiin. Emme näe rappiolle ajautunutta ihmistä tai häpeällistä yliannoskuolemaa, vaan romantiikkaa äkillisissä tähdenlennoissa. Amy Winehouse ja Heath Ledger eivät ole täriseviä vastenmielisiä luusereita, vaan esikuvia lapsillemme.
He olivat lahjakkaita, he onnistuivat kaikessa. He kärsivät herkkyydestään ja älykkyydestään. Heillä ei ollut elämässään mitään muita esteitä kuin julkisuuspaineet. Heidän sisällään kirkui kammottava tyhjyys, jota he täyttivät parhaansa mukaan kemikaaleilla.
He olivat ihmisraunioita, surkeita nurkkaan ajettuja kummituksia. He eivät osanneet hakea apua ongelmiinsa eikä heillä ollut mitään kykyä käsitellä omia vastoinkäymisiään. He antoivat heti periksi ja käyttivät mitä tahansa ainetta päästäkseen hetkeksi pakoon. Heistä itsestään kummunnut ahdistus tappoi heidät. Näin kuoli myös Philip Seymour Hoffman, yksi aikamme suurimmista näyttelijöistä, vailla mitään arvokkuutta. Hänen kuolemansa oli häpeällinen ja nöyryyttävä, se oli pelkurin kuoleman.
Aleksis Salusjärvi (s. 1980) kirjallisuus- ja kuvataidekriitikko

SAMA LYHYESTI, muutama lause poimien
Huumekuolemat ovat niin yleisiä, että kulttuuria ei näytä olevan mahdollista tehdä ilman raskaita päihteitä.
Kulttuuriväki on aina käyttänyt estottomasti huumeita.
Nuorena nukkunut narkkari nostetaan messiaaniseen hehkuun väärinymmärrettynä herkkänä taiteilijana.
Koko viihdeteollisuus on läpeensä huumeilla kyllästetty.
EU:ssa rekisteröidään vuosittain yli 8000 äkillistä huumekuolemaa.
YK on arvioinut huumekaupan arvoksi 8 % maailmankaupan arvosta, satoja miljardeja dollareita.
Meksikon huumesodissa on viimeisen kahdeksan vuoden aikana arvioitu kuolleen jopa yli 100 000 ihmistä.
Tähtikultin vetoapu huumeiden markkinoinnissa näyttää olevan yksinkertaisesti liian tehokas.
Heidän sisällään kirkui kammottava tyhjyys, jota he täyttivät parhaansa mukaan kemikaaleilla.

Me suomalaiset ja viihde/viihteen tekijät
Me nautimme siitä, että esim. iskelmälaulaja alkoholisoituu tms. eli hänellä menee vielä huonommin kuin meillä, tai ovat mokanneet meitä pahemmin. Jonkin suosituimmista ravintolabändin (Yö??) tunnettu laulaja kertoili, että ravintola yleisöstä 80-90 % haluaa kuulla molli lauluja samoista syistä. He saavat näin synninpäästön. Aika hyvin sanottu ”tavalliselta” muusikolta.
Samoin elokuvat: ei haluta nähdä opettavaa vaan, että muilla menee vielä heikommin kuin meillä. Toisaalta
Elokuvat: 1950-60 ihanteet, uskonto (Ben Hur), musiikki , nyt seksi, katastrofit ja toiminta (väkivalta) Mikä ennen oli kiellettyä ja jännää, on nyt arkipäiväistä ja tylsää. Tämä yllyttää tekijöitä yhä rohkeampiin suorituksiin. (Savon Sanomat 8.8.2014)

Kristinusko vaikutuksineen

Kristinusko
Jumala on kolmiyhteinen: Isä, Poika (Kristus) ja Pyhä Henki, Hän on mm. rakkaus iankaikkisesti.
Lucifer ylpistyi ja tuli Jumalan vastustajaksi.
Jumala loi taivaan ja maan sekä mitä niissä on, mm. vapaan ihmisen lapsekseen, josta Jeesus voisi iloita. Ilman vapautta ilmeisesti ihminen ei olisi voinut kokea rakkautta.
Ihminen oli tottelematon sielunvihollisen houkutuksesta. Se lupasi, että tulemme Jumalan kaltaiseksi tietämällä hyvän ja pahan. Mutta ei kertonut, ettei ihminen pysty hallitsemaan pahaa.
Kaikki ihmiset ovat pahoja.
Elämän tarkoitus on etsiä Jumalaa (ja löytää Hänet).
Jeesuksen kärsittyä meille kuuluneen rangaistuksen, ihmisellä on mahdollisuus ottamalla Hänet vastaan päästä taivaaseen.
Kristityn tulee rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään. Hänen tulee edistyä näissä asioissa eli pyhittyä.
Raamattu on syntynyt Pyhän Hengen vaikutuksen ”alla” kirjoittaneiden ihmisten kautta. Siitä ihminen ei voi/saa ottaa mitään pois eikä lisätä.

Vanhan Testamentin valtiomallista
Perinnöllinen yksinvalta + profeetta, joka välittää Jumalan viestit kuninkaalle
Kiinteä omaisuus palautuu joka 50. vuosi alkuperäiselle omistajalle
Velat annetaan anteeksi 7. vuoden välein
Oman maan kansalaisilta ei saa periä korkoa
Suku pitää huolta jäsenistään

Oma kulttuuri
Länsimaat: omien kristillisten juurien hylkääminen, huumeet, toisten riisto
Intia: 2. nopein kasvu (20 v.), 2. huonoin sosiaalinen kehitys maailmassa (huonoin Pakistanissa). Maassa on alueita, joissa asuu 600 naista 1000. miestä kohti.
Kiina: nopein kasvu, saasteet, ”tunkeutuminen” mm. Afrikkaan
Rikkaat kaikkialla: järjetön rahan käyttö, ahneus, veronkierto

Kulttuurivienti
Kommunismi: vallankumous, ateismi, yhteisomistus, pakotus, oma kulttuuri pois
Demokratia: viina, seksi, Coca Cola, Mc Donald, oma kulttuuri pois
Muhamettilaisuus: ankara laki, pakko, oma kulttuuri pois
Kristinusko: luodaan kirjakieli, opetetaan lukemaan, käännetään Raamattu, lähimmäisen rakkaus, oma kulttuuri säilyy (seuraavassa esimerkkeinä Motilonit Etelä-Amerikasta ja Miao-kansa Kiinasta)

Kristinuskon vaikutus (Motilonit Etelä-Amerikka)
Bruce Olson läksi Etelä-Amerikan viidakkoon viedäkseen evankeliumin Motiloni-intiaaneille. Motilonit elivät täysin eristyksissä ja tappoivat melkein kaikki, jotka tulivat heidän asuinseudulleen. He olivat tunteeton ja itsekäs heimo, eivät itkeneet eivätkä tunteneet myötätuntoa, vaan antoivat naapurin metrin päässä kuolla nälkään vaikka heillä itsellään olisi ollut ruokaa liikaa. Monien vaikeuksien kautta Bruce löysi heidät, opetteli kielen ja eli kuin he. Neljän vuoden kuluttua hänen onnistuu kertomaan heille heidän oman legendansa avulla Jumalan tulon ihmiseksi, joka voi näyttää tien Jumalan luo. Edelleen he saivat kuulla Jeesuksen kuolemasta, joka vapautti ihmiset pahan vallasta. Tämä sai Motilonit itkemään ensimmäisen kerran. Mutta tieto ylösnousemuksesta toi heille helpotuksen. Koska heillä ei ollut sanaa ”usko”, niin Bruce selitti, että se on samaa kuin Motiloni sitoisi riippumattonsa narut Jeesukseen. Heimopäällikkö Bobarishoran kerrottua Kristuksesta koko heimo halusi sitoa riippumattonsa narut Jeesukseen. Pahojen henkien pelko loppui, rauha päätettiin tehdä muiden heimojen kanssa. Aloitettiin yhteistyö näiden kanssa. He ovat perustaneet kouluja ja terveyskeskuksia, sekä kääntävät Raamattua heimokielille. Toisen ja kolmannen polven Motilonikristityt ovat opiskelleet lääkäreiksi, opettajiksi ja lakimiehiksi auttaakseen heimoaan. He ovat lähettäneet satoja lähetystyöntekijöitä. Motilonit asuvat edelleen viidakossa omassa kulttuurissaan rupeamatta länsimaalaisiksi.

Kristinuskon vaikutus (Miao-kansa Kiina)
Suuressa Kiinassa asuu useita kymmeniä vähemmistökansoja n. 1000 miljoonan Han-kiinalaisen keskellä. Eräs pieni kansa on meidän suomen kansan kokoinen kansanheimo: Miao-kansa. He asuvat Lounais-Kiinassa syrjäisillä ja karuilla vuorilla. Ankarissa luonnonolosuhteissa ja köyhyydessä elävällä Miao-kansalla on oma kieli ja kirjoitusjärjestelmä. Heidän omaperäinen kulttuurinsa mm. värikäs vaatetus erottaa heidät selvästi valtaväestöstä, kiinalaisista. Jo kauan he ovat erottuneet myös muusta syystä: huomattava osa Miao-kansasta on kristittyjä. Kokonaiset vuoristokylät ja yhteisöt ovat kristittyjen miaoiden asuttamia: näin on ollut jo lähes sata vuotta.
1970-luvun alussa kulttuurivallankumouksen riehuessa Kiinassa, Maon nuoret punasotilaat löysivät tiensä myös Miao-heimoon kuuluvien kristittyjen yhteisöihin. Punaliput liehuen Maon sotilaat saapuivat syrjäiseen vuoristoseutuun vallankumousoppeineen. Lähikylien kyläpäälliköt kutsuttiin koolle neuvonpitoon ja heille annettiin seuraava tehtävä: kristillisyydestään tunnettujen Miao-yhteisöjen oli luovuttava uskosta Jumalaansa. Kirkot tuli sulkea ja jumalanpalvelusten oli loputtava kyläkirkoissa. Tätä ehdotonta käskyä perusteltiin Maon opeilla. Lisäksi teroitettiin sitä, että puhemies Mao oli antanut kyläläisille hyvinvoinnin. Siihen kuuluivat vaatteet, koulut, riisipeltojen muokkaukseen tarvittavat aurat ja vetoeläimet, eli jokapäiväisen elämän perusedellytykset. Piti siis olla kiitollinen tällaisen lahjanantajalle, joka näin huolehti ihmisten tarpeista. Kyläpäälliköt pyysivät pari päivää miettimisaikaa, sitten he antaisivat vastauksensa kuultuaan ensin omaa väkeään. parin päivän kuluttua tuli vastaus. Sitä eivät tuoneet vain kylien johtajat, vaan kaikki ympäröivät kylät yhdessä. Kylät lapsineen ja vanhuksineen olivat lähteneet liikkeelle. Kapeita polkuja pitkin alas laaksoon hallituksen ja vallanedustajien eteen vaelsi tuhansien kristittyjen joukko hitaasti ja äänettömästi nämä köyhät vuoristolaiset kantoivat vihreitä Mao-pukuja, työvälineitä ja koulutarvikkeita. Mukana olivat myös aurat ja vetoeläimet. Kaikki nämä laskettiin ällistyneiden punasotilaiden jalkojen juureen. Viimeisinä tulivat kyläpäälliköt ja heidän vastauksensa oli tämä: olemme tulleet antamaan vastauksemme: palautamme sen minkä olemme Maolta saaneet. Me emme niitä tarvitse. Yhdessä olemme päättäneet, että haluamme pitää uskomme Jumalaan. Haluamme pitää jumalanpalveluksemme kyläkirkoissamme. Tärkeintä on etsiä ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen tahtoaan.
Pakon edessä pieni Miao-kansa teki valintansa, kuten miljoonat oman aikamme marttyyrikirkkojen kristityt tällä pian päättyvällä vuosituhannella ovat joutuneet tekemään. Kirjaimellisesti pienen Miao-kansan kohdalla toteutui evankeliumin sana, mitä merkitsi ennen kaikkea Jumalan valtakunnan etsiminen.
Tällä pienen vähemmistökansan päätöksellä oli kauaskantoiset seuraukset. Nämä Miao-kylät olivat muutamia harvoja yhteisöjä koko Kiinassa, missä julkinen jumalanpalvelus ja kirkossakäynti, yhteinen rukous ei loppunut aikana, jolloin kaikkialla muualla suuressa Kiinassa kirkot suljettiin ja seurakunnat hajotettiin.
Eristettynä ja muun yhteiskunnan hylkääminä Miao-kristityt elivät vuosia syrjäisellä vuoristoseudulla. Ehkäpä Miao-kristityt ymmärsivät, että tärkeintä kuitenkin oli etsiä Jumalan valtakuntaa ja Jumalan vanhurskasta tahtoa kaikissa olosuhteissa.
Tänä päivänä nämä yhteisöt kokoontuvat sadoissa savitiilikirkoissaan ja kappeleissaan kuulemaan omalla kielellä painettua ja luettua Jumalan sanaa. Nyt ei esivalta estä kokoontumisia. Näin he saivat säilytettyä oman kulttuurinsa.

Valinnan- ja sananvapaus

Valinnanvapaus ja väärä valinta
Useat meistä suomalaisista olemme valinneet mm. alkoholin, tupakan, seksin ja ylensyönnin. Ne maksavat meille haittavaikutuksineen niin paljon, että rahaa ei jää lapsiin (perhehoito, päivähoito, koulut …), vanhuksiin (kotihoito, omaishoitajat, vuodehoito…), poliisiin jne. Kun valitamme teidemme, lastemme ja vanhustemme huonoa hoitoa ym. ja vaadimme niihin rahaa kunnilta ja valtiolta, vaadimme tosiasiassa itsellemme veronkorotuksia. Siis on täysin turhaa valittaa mistään kunnan tai valtion tekemättä jättämisistä. Mehän olemme kunta ja valtio, me ihmiset itse. Näin ollen demokratiassa tämä ei tule korjautumaan ikinä, koska äänestämme kaltaisiamme ”pahoja” ihmisiä, jotka antavat meidän kansalaisten edelleen tehdä vääriä, ”pahoja” valintoja. (Siis kaljaa edelleen ruokakauppoihin jne.) Eli toivo paremmasta tai edes nykyisen tasoisesta elämästä on viimeistään nyt mennyt. Vääryys on sekin, että hyviä valintoja tehneet joutuvat osallistumaan huonoja valintoja tehneiden aiheuttamien haittojen korvaamiseen ja korjaamiseen.
Valinnanvapaus
Valintoja: viina, tupakka, ylensyönti, huumeet, yksityisautoilu, verosuunnittelu; vaihtoehtona: ei näitä.
Näissä ja useissa muissa vapaus asioissa on valittavana hyvä tai huono (paha) vaihtoehto. Esimerkiksi yksityisautoilu on valittu niin yleisesti ja infrastruktuuria on suunniteltu sen ehdoilla, että valinta, ei yksityisautoa, on monin paikoin mahdoton toteuttaa. Siis toisten vapaus/valinta vie toisilta vapauden/valinnan mahdollisuuden ko. asiassa. Kun ihminen on paha, hän haluaa pahaa toisille ja käyttää vapauttaan omaksi ja toisten harmiksi. Huumeet ovat tosin kiellettyjä. Kuitenkin niiden käyttö ”sallitaan” varsinkin taiteilijoille, viihteentekijöille jne.
Sananvapaus
Kirjailija Salman Rushdie: Uskonnot, kuten muutkin ajatukset, ansaitsevat arvostelua, satiiria, ja kyllä, pelotonta epäkunnioitusta.
Yle: Charlie Hebdo on julkaissut lukuisia pilapiirroksia profeetta Muhammedista ja pilkannut katolista kirkkoa, ääri-islamisteja ja kaikenlaista ääriajattelua. ??Ranskan kulttuuriministeri lupasi lehdelle miljoonan euron avustuksen.??
Jussi Lankinen/STT: Charlie Hebdolla on voimakas sananvapauslähtökohta. Kaikkea saa ja pitää myös pilkata. Lehden satiiri taiteilee hyvän maun rajoilla ja myös ylittää sen säännöllisesti. Erityisesti sen hampaissa ovat olleet kaikenlaiset tabut ja kaikenlainen uskonnollinen ajattelu. Vuonna 2011 Charlie Hebdo julkaisi teemanumeron, jossa rienattiin muslimifundamentalisteja.
Pentti Tuovinen: Kuinkahan paljon onnellisemmaksi maailma on nyt tullut, kun Jyllands-Postenin ja Chrlie Hebdonin pilapiirtäjät tarpeeksi kauan ja kerrassaan ihailtavalla sinnikkyydellä ovat räävineet profeetta Muhammedia. Lienenkö ainoa, jota piirrokset eivät naurattaneet lainkaan, ne olivat lähinnä vastenmielisiä, typeriä töherryksiä.
J.Kuronen: Siis sananvapautta käytetään uskontojen, uskovien, aatteiden ym. pilkkaamiseen. Kun tätä eivät kaikki hyväksy, niin vedotaan taiteeseen. Taiteen nimissä saa halveerata mitä vain mitenkä törkeästi vain. Vastuusta ja velvollisuuksista ei saa puhua, sehän on syyllistämistä. Eikö yllä oleva Salman Rushdien ja Charlie Hebbon edustama sananvapaus ole äärifundamentalista, vieläpä nimen omaan negatiivisen äären ylittävääkin? Tällä on saatu lisättyä mm. äärimuslimien hyökkäyksiä juutalaisia ja kristittyjä vastaan. Onko tämä ollut tarkoituskin, kysyn tosi huolestuneena?
Juho Romakkoniemi: Lännen maallistuminen ja moraalittomuus vaikuttaa enemmän kuin eri uskonto ääriainesten hyökkäyksiin.
Prof. Päivi Korpisaari: Meillä rikoslain jumalanpilkka pykälän uskonrauhalla ei suojata vain uskonnollisia tunteita. Monissa maissa sillä pyritään myös yhteiskuntarauhan turvaamiseen.

Kysymyksiä erityisesti naisille
Miten voitte väittää meidän hyvinvointivaltioiden asukkaiden olevan sivistyneitä? Ebolaan on kuollut noin 9000 ihmistä ja sen torjuntaan on löytynyt riittävästi rahaa, koska se voisi levitä meille. Tuberkuloosin uhreja oli vuonna 2012 noin 1,3 miljoonaa ja malarian lähes 1 miljoona, ei mitään hätää, ei hälyä, kun ei ole vaaraa niiden leviämisestä Länteen. Kulutamme 3-kertaisesti maapallon kestokykyyn verrattuna. Sekö on sivistystä, että tapamme helposti hoidettavien tautien ja olosuhteiden (epäpuhdas vesi), kauppapolitiikkamme ja ilmastonmuutoksen (+ huumekaupan) avulla kehitysmaiden ihmisiä epäsuorasti, emmekä suoraan niin kuin jotkut muut?
Onko tasa-arvoista kun meillä kasvatus tapahtuu naisten toimesta ja heidän ehdoillaan? Miehiähän ei juuri näy lastentarhoissa, esikoulussa ja alakoulussa. Ihmisen kehityksen kannalta ensimmäiset vuodet merkitsevät eniten. Siis tärkeimmässä asiassa tasa-arvoa ei edes pyritä toteuttamaan. Eikö tämä osoita naisten jonkin asteista häikäilemättömyyttä asiassa ja välinpitämättömyyttä lapsia kohtaan, sekä miesten nahjusmaisuuden? (Toivottavasti asiaan saadaan pian muutos.)