Todistus J. Kummola

Jyrki Kummolan todistus
Jo nuoruudessani käännyin hapuillen Jeesuksen puoleen, Hilja-mummolleni niin rakasta Uutta Testamenttia lukiessani. Syntieni ja uskoni salailun hedelmä oli kuitenkin omakohtaisen armon epävarmuus. Kaipasin luomakuntansa tuotevastuun ristillä kantaneen tinkimättömän totuus-rakkausJumalan kohtaamista. Kaipasin myös Jumalan lapsen perhe-elämää, sillä elävä usko on rakkautta kaipaava suhde eikä vain uskonto. Ymmärsin etäisesti, että koko maailmanhistoria on olemassa tuottaakseen lsä-Jumalalle iankaikkisen kumppanin -seurakunnan- ja hänen Pojalleen ikuisen puolison.
Heinäkuussa -81 tein lapsenuskoisen tunnustamisratkaisun herätyskokouksessa Tampereen Baptistiseurakunnassa. Julkista Jeesuksen tunnustamista seurasi tunnetasollakin varmuus siitä, että lupaustensa velvoittama Jumala rakastaa ja armahtaa myös minua. Sanaansa sidottu Jumala lupaa, että jokainen joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu. Hän kyllä erottaa muodollisen hokemisen tai kaupankäynnin, nöyrästä, Jumalan lain kautta syntisyytensä tiedostavasta avunhuudosta. Itsensä Jeesuksen kanssa kuolemaan tuominnutta, ja sen vakuudeksi kasteen haudan valinnutta uskovaa, ei tuomita enää samoista rikoksista uudelleen toiseen kuolemaan.
Eniten minua puhutteli Roomalaiskirjeen 10. luvun suun lupaus: “Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut. Heprealaiskirjeen 11:1 määrittää tämän pelastavan uskon; Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan mikä ei näy. Usko siis ei vain pidä totena, vaan myös turvaa, luottaa ja tottelee. Jeesus ei halua olla vain hetken tunnevapahtaja. Hän tahtoo todellista parannuksentekoa seuraavan Pyhän Hengen voiman kautta koko elämän kestävyysjuoksun, eli pyhityselämän Herraksi. Jeesus on myös elävä Sana. Niinpä toimiva yhteiselämä edellyttää rukousseurustelua sekä Uuden Testamentin ja lopulta koko Raamatun ahkeraa lukemista. En kerro enempää vielä keskeneräisen Jyrkin kompuroinneista ja Jeesuksen uudistavasta armosta. Koen monien ihmisten kohdalla pelastavan uskon esteenä olevan luulon siitä, että usko merkitsee älyllistä itsemurhaa. Kuvailen siis lähemmin uskoni älyllisiä perusteita.
Raamattu puhutteli minua ennalta kirjoitettuna historiana. Babylonian suurvalta-ajan Danielin kirja ennakoi selväsanaisesti kolme seuraavaa Lähi-idän maailmanvaltaa. Myös israelilaisten hajotushistoria Egyptiin, Assyriaan, Babyloniaan ja lopulta koko maailmaan sekä lupausarmon vaatima paluu historia, oli ennaltakirjoitettu vastoin kaikkia kansojen säilymis- ja selviytymistodennäköisyyksiä. Tuon kansan kokema vainomäärä, suhteettomat sotilaalliset ja myös Nobel-menestykset sekä vieläkin ihmiskuntaa jakava sammumaton Israel-viha eivät olleet normaaleja ilmiöitä. Myös ainoan elävän Jumalan tyhjän haudan todistus oli sekä kannattajien että vastustajien vahvistama tosiasiaa opetuslapset eivät olisi suostuneet marttyyreiksi, jos se, minkä he kokivat Jeshua-Messiaan kanssa, ei olisi todella tapahtunut. Jo monet Vanhan Testamentin esikuvat ennakoivat Uuden Testamentin Messiasta — yhtenä niistä Iisakin uhraamisyritys sijaisuhreineen. Jeesuksen tuleva syntymäpaikka löytyy profeetta Miikalta ja aikahaarukka Danielin kirjasta Jesaja puolestaan kuvailee, jälleen vuosisatoja etuajassa, Messiaan tulevia kärsimyksiä yksityiskohtaisesti. Vanha ja Uusi Testamentti kietoutuvat juutalaiset ja kristilliset ikärajat sekä vuosituhannet ylittäväksi toisiaan selittäväksi Sanaksi.
Myöhemmin löysin vielä matemaatikko Ivan Paninin nettisivut. Ivan Panin osoitti, että eri vuosituhansina kirjoitetun Raamatun kuudenkymmenen kuuden kirjan, yhtenäinen kerronnallinen matematiikka on niin vaikeata, että se voi perustua vain jumalalliseen inspiraatioon.
Totuus on yksi (tai oikeastaan yksi persoona). Valheen voima on siinä, että se on kirjo, josta jokainen löytää itselleen mieluisen itsepetoksen. Jopa luomakunta todistaa Luojastaan. Alempi puuveistoskategoria ei luo ylempää puuseppätodellisuutta. Niinpä universumimme kolme superaukkoa vaatii neliulotteisen aika-avaruutemme ulkopuolista multiversumin Jumalaa. Ensimmäinen aukko on olemattoman ja olevaisen välillä. Toinen löytyy elottoman ja elollisen väliltä. Ja kolmas superaukko on ei-tietoisen ja tietoisen välinen aukko.
Termodynamiikan toisen lain mukaan, ohjaamattoman systeemin entropia eli epäjärjestys lisääntyy. Evoluutiouskonto julistaa aivan päinvastaista, kuitenkaan paljastamatta konkreettista mekanismia. Evoluutio kyllä sopeuttaa olemassa olevia rakenteita, mutta ei luo tai ohjelmoi niitä, eikä säädä luonnonlakeja. Itsekehittyvään systeemiin sopivat huonosti, samanaikaisesti ilmestyneet sukupuolet sekä varsin tiukkarajaiset lajit. Uusien lajien ilmestymisloikat, ilman lajirajat hämärtävien välimuotojen valtavaa määrää, ovat evoluutiolle mahdottomia. Vaatii paljon materialistista tahtouskoa julistaa, että toimiva todellisuus on tyhjästä ilmestyneiden, miljardien loogisesti toisiaan tukevien sattumarakenteiden summa. Koko alun ongelman ratkaiseva totuus voi olla vain suunniteltu ja sijaita kolmen tilaulottuvuuden ja aikarajoitusten ulkopuolella. Niinpä… Vain uskollisen uskon suhde, sieltä ihmiseksi itsensä alentaneeseen rakastavaan LunastajaLuojaan, antaa ohikiitävälle toukkaelämällemme, ikuisen perhostarkoituksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

27 − 17 =