Avainsana-arkisto: politiikka

Puoluepolitiikka (eduskuntavaalit 2019)

Eduskunta vaalit 2019 Miksi en haluaisi äänestää ollenkaan?

Kokoomus haluaa yksityistää kaikki. Tästä tulokset näkyvät vanhusten hoidossa. Laajemmin ottaen kapitalismin epäinhimillisyys näkyy köyhien maiden ja niiden ihmisten ryöväämisenä. Ryöstetään maat ja metsät, ihmiset ajetaan suurkaupunkien slummeihin tai otetaan töihin mitättömällä palkalla. Ilmaston muutosta nopeutetaan.

SDP huutaa vain lisää liksaa Ay-liikkeen juoksupoikana, vaikka perustarpeet oli tyydytetty Suomessa noin 1970. Siis se mahdollisti suomalaisille yli 3-kertaisen kulutuksen maapallon sietokykyyn verrattuna. Eli aiheutti omalta osaltaan saastuttamisen ja ilmaston lämpenemisen, eikä aio muuttaa suuntaa.

Viherpuna on kiinnostunut eniten tasa-arvosta. Feministisen liikkeen talutusnuorassa kymmeniä vuosia ollut lisäämässä naisten alkoholin käyttöä, seksuaalista vapautta ja lasten kasvatuksen muuttamista pojille sopimattomaksi. Seurauksena mielenterveysongelmat ym. ja luonnonsuojelun taka-alalle jäänti. Siis maapallon annettin saastua ja lämmetä rauhassa.

Puolueet KD:tä ja Per/Sin:iä lukuun ottamatta ovat käytännössä sanoutuneet irti kristinuskosta. Kesäkuussa 2018 Porin Jazzin toimitusjohtaja Aki Ruotsala sai potkut kohta valintansa jälkeen, koska oli vuonna 2011 puolustanut kristillistä julkaisua sananvapauden nimissä. Tekstissä nainen oli kertonut muuttuneensa heteroksi, kun hän oli tullut uskoon. Homous ja varsinkin lespous ovat lisääntyneet huomattavasti, mutta jos muutos tapahtuu toisin päin kuten lehden kertomuksessa, niin sitä ei saa edes sanoa. SETA (sateenkaari väki) määrää näköjään mitä seksuaalisuus on ja mitä siitä saa sanoa. (( Toinen tapaus 7.9.2018: SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmät aikovat esittää epäluottamuslauseen ulkoministeri Timo Soinille (sin.) hänen aborttikannanottojensa vuoksi.)) Tämäkö on sitä demokratiaa, uskonnon- ja sananvapautta?

Yksikään puolue ei aio edes ehdottaa niin suuria muutoksia, kuin ilmaston muutoksen torjuminen edellyttäisi. Sitten jää vielä muovi ym. ongelmat. Miksi siis äänestää?

Valta on siirtynyt medialle (Tampereella koulutettu punaviher-väki lienee suurin ryhmä, somehan ei ole yhtenäinen porukka). Väkivaltaisilla mielenosoituksilla saadaan aikaan jopa vallanvaihtumisia. Jos nyt kansa äänestää ”väärin”, niin ehkä jo meilläkin media saa rähinöintejä lietsomalla mitätöityä äänestystuloksen. (Luulisin että ei vielä meillä.)

Tässä syitä miksi äänestän kaikesta huolimatta.
Eikö meillä laajemmin tajuta kristillisyyden merkitystä. Suomen jossain mielessä maailman parhaat olot ovat lutherilaisuuden hedelmää. Moraalinen rappeutuminen tosin alkoi jo 1960-luvulla. Alettiin puhua uudesta moraalista. Todellisuudessa se oli vanhaa tuttua moraalittomuutta. Samoin nyt on pitänyt muuttaa sanojen merkityksiä (mm. avioliitto). Silti vieläkin meillä on näin hyvin kuin on. (Edellinen moraalittomuuskausi oli 1920 luvulla)

Horisontti 6.1.2019, lopussa loppiaisesta ja itämaan tietäjistä
Symbolitutkija Liisa Väisänen tietäjien käynnistä Jeesuksen luona: Itämailla oli sen ajan kehittyneintä tähtitiede ja matematiikka. Tietäjät olivat ensimmäisiä, jotka tavallaan tieteellä todistavat oman tietämyksensä kautta: tämä on Jumalan poika ja jotakin hyvin erikoislaatuista.

Roman Schatzin Maamme kirja 31.12.2018, uusinta 5.1.2019 Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Roman Schatz oli kysymyksiä pohjustaessaan sitä mieltä, että kaikista ideologioista, uskonnoista ja muista vastaavista pitäisi päästä pois. ……
Historioitsija Teemu Keskisarja: Suomalainen versio kristinuskosta, siis herätysliikkeiden terästämänä ja luonnontieteiden laimentamana ei ole mikään typerä ideologia, josta kannattaisi pyristellä eroon pikemminkin siitä tulisi ottaa oppia kaukomailla. ………
Hedelmistään puu tunnetaan, Suomi on luterilaisuuden hedelmää. ……
Futurologi Perttu Pölönen: Uskonnot antaneet meille tosi paljon hyvää, ei kannata pyrkiä eroon niistä. …..

Suomi kuntoon

Jos seuraavat neljä asiantuntijoiden esittämää juttua radiossa otettaisiin vakavasti ja tehtäisiin niiden mukaiset korjaukset, niin mikäpä ois eläessä. Tähän astisesta touhustamme päätellen tämä ei tapahdu, vaan useimmille on tärkeämpää oma tai oman ryhmän etu. Nuorten (kuten myös lasten ja vanhusten) hyvinvoinnista ei ole niin väliä. Esimerkiksi tasokurssien poistamisen yhteydessä 1985 todettuihin tarpeeksi pieniin ryhmäkokoihin ei ole vieläkään päästy. Viimevuosina on tilanne vain huonontunut.

Katoaako sivistys kun viihde jyllää?
Yle Radio1 21.7 2015. Professori (uskontotiede) Rene Gothoni Helsingin yliopistosta ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Kimmo Pietiläinen.
Sivistyshenkilöt nyt hajallaan. Sata vuotta sitten ajateltiin koneiden tuomaa vapaa-aikaa käytettävän itsensä sivistämiseen. Kylän sivistäjä oli opettaja, sitten rakennettiin työväentalot ja nuorisoseurantalot. Kukin harrasti aatteensa mukaista sivistystä. Nykyään talot purettu. Viihde hävittänyt sivistyksen. Mitä viihdyttävämpää, sitä parempaa. Tulikin sivistyneiden sijaan joutilasluokka, kuten pelättiinkin käyvän.Tiede ei enää vastaa kysymykseen; miksi näin on? Jäädään monien selitysten ja mielipiteiden varaan.

Tiede ja poliittinen päätöksenteko, luovuus
Yle Radio1 Tiedeykkönen ti 7.7 2015 (uusinta kesältä 2014)
Rene Gothoni Kalle Michelsen pohtivat luovan prosessin olemusta. Millaisiin kysymyksiin tarvitaan luovuutta juuri tällä hetkellä? Toimittajana Sisko Loikkanen.
Ajatuksia viimeisiltä minuuteilta.
Tiedemiehistä tehdään tiedesankareita ja tieteenteko (luovuus) jää pois.
Tiede nykyisin ainoaa luotettavaa tietoa, sekin pirstaloitunutta ja epäjärjestelmällistä.
Sata vuotta sitten olivat kirkko, uskonnot, ideologiat, joilla oli legitimiteettiä ja joilla voitiin muuttaa arvoja, normistoja. (Yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä.) Nyt tällaisia ei ole. Esim. työväenliike menettänyt ideologiansa.
Tapahtunut luovuuskato, ollaan kädettömiä ongelmien ratkaisemisessa.
Olisi koulutusta. Onko tiede ollut alun alkaenkaan se, joka meidät pelastaa? (ollut pelastuksen avain?)
Tieto ja päätöksenteko eivät kohtaa, ovat eriytyneet. Poliitikot eivät käytä riittävästi tiedettä. Poliitikot päättävät ideologiansa perusteella. Ei ole tiedeministeriä. Instanssi, jossa tieteilijät ja poliitikot kohtaisivat, puuttuu.
Demokratia: Tiede on yksi maailman epädemokraatisimmista instituutioista, täysin epätasa-arvoinen. (Maapallo on kuution mallinen, jos enemmistö on sitä mieltä. J. Kurosen lisäys)
Tutkimuksen tuloksia ei synny äänestämällä vaan tekemällä.
Haasteita: Ilmastonmuutos, Monikulttuurisuus valtava haaste, Nuorisotyöttömyys on maailmanloppu, sille ei löydetä mitään ratkaisua

Pakolaisongelma (Eurooppa) 7.10.2015 Yle1
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi
-elintasoerot tasoitettava
-meidän elintasomme ei säily
-demokratian vienti epäonnistunut täysin
-vietävä köyhyyden poistoa, ei demokratiaa
eurooppalaiset kolonalisoineet 350 vuotta muuta maailmaa, jättäen sen tilaansa
keinotekoiset rajat (Ranska ja Englanti): Libanon, Syyria, Irak, (Palestiina ja Israel)
Sopimukset
pakolaisten asema, ihmisoikeudet, EU:n tekniset säännökset
– avustuksessa minimistandardi, ei sama kuin suomalaisilla
– valtion on otettava käsittelyyn turvapaikkahakemus ja myönnettävä pakolaisstatus, jos ”ehdot” täyttyvät
((Saksassa järjestäytynyt rikollisuus (liigoissa eniten jäseniä Romaniasta ja Georgiasta) hallitsee alueita, joille ei edes poliiseilla ole ”asiaa”.))

Suomen talous ja työmarkkinat, Yle1, 7.10.2015 klo 8.10
teollisuustalouden professori Paul Lillrank, Aalto yliopisto?
”Synkin ongelma: Suomessa jäykimmät työmarkkinat maailmassa. (104:s sija eli viimeinen)
SAK määrää lähes yksin. Elinkeinoelämän pahin ongelma on yleissitoisuus. Muualla työläiset turvattu laeilla. (Säästää pitäisi. Sotesta pois 3 miljardia HUS:in ja Pohjois-Karjalan mallilla.)”

J. Kuronen: Seuraus: koulutettu joutuu heikkopalkkaiseen työhön. SAK: ”Koulutus palkalliseksi.” Mistä rahat?? ja mitä se auttaisi enää pitkällä opiskeluissaan olevia tai jo työssä käyviä?  Palkkauksen vääristymät yhä korjaamatta. Aina luvattu: ensi kerralla, mutta ei tällä työmarkkinakierroksella. Korjaus: koulutettujen palkkoja ylös päin muiden alemma. ((Ei kuitenkaan ihan alimmia, koska niillä ei tahdo tulla toimeen nytkään. Olemme siirtyneet liikaa kaikenlaisiin tasamaksuihin ja -veroihin. Huippuna Microsoftin uudet ohjelmat, joita ei saa omaksi, vaan käyttöönsä vain vuodeksi ja sitten on taas maksettava uusi vuosimaksu. Ennen oli meillä köyhillä mahdollisuus tyytyä vanhoihin ohjelmiin ja päästä näin paljon halvemmalla. Välivaiheena käytettin kone- ja henkilökohtaisia ohjelmia.))

Tiede, luovuus ja politiikka

Yle Radio1 Tiedeykkönen ti 7.7 2015 (uusinta kesältä 2014)
Professori (uskontotiede) Rene Gothoni Helsingin yliopistosta ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta pohtivat luovan prosessin olemusta. He pohtivat myös oman aikamme haasteita. Millaisiin kysymyksiin tarvitaan luovuutta juuri tällä hetkellä? Toimittajana Sisko Loikkanen.
Ajatuksia viimeisiltä minuuteilta.
Tiedemiehistä tehdään tiedesankareita ja tieteenteko (luovuus) jää pois.
Tiede nykyisin ainoaa luotettavaa tietoa, sekin pirstaloitunutta ja epäjärjestelmällistä.
Sata vuotta sitten olivat kirkko, uskonnot, ideologiat, joilla oli legitimiteettiä ja joilla voitiin muuttaa arvoja, normistoja. (Yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä.)
Nyt tällaisia ei ole. Esim. työväenliike menettänyt ideologiansa.
Tapahtunut luovuuskato, ollaan kädettömiä ongelmien ratkaisemisessa.
Olisi koulutusta. Onko tiede ollut alun alkaenkaan se, joka meidät pelastaa? (ollut pelastuksen avain?)
Tieto ja päätöksenteko eivät kohtaa, ovat eriytyneet. Poliitikot eivät käytä riittävästi tiedettä. Poliitikot päättävät ideologiansa perusteella. Ei ole tiedeministeriä. Instanssi, jossa tieteilijät ja poliitikot kohtaisivat, puuttuu.
Demokratia:Tiede on yksi maailman epädemokraatisimmista instituutioista, täysin epätasa-arvoinen. (Maapallo on kuution mallinen, jos enemmistö on sitä mieltä. J. Kurosen lisäys)
Tutkimuksen tuloksia ei synny äänestämällä vaan tekemällä.
Haasteita:
Ilmastonmuutos
Monikulttuurisuus valtava haaste
Nuorisotyöttömyys on maailmanloppu. Sille ei löydetä mitään ratkaisua.