Avainsana-arkisto: talous

Taloudelliset ongelmat –2019

Syitä taloudelliseen eriarvoisuuteen ja ongelmiin
Olemme kaksisataa vuotta rakentaneet aina enenevässä määrin kaikenlaisia koneita, laitteita ja automaatteja, joilla teetämme ennen omilla lihaksilla tekemämme työn.Jotta fyysinen kuntomme ei rapistuisi (saataisiin lihaksille lähes sama lihastyö), on jouduttu rakentamaan toiset laitteet kenttineen, ratoineen, jumppasaleineen ja urheiluhalleineen. Täysin järjetöntä.
Toisaalta ajateltiin voitavan lyhentää työaikaa ja pidentää lomia, sekä saada aikaa itsensä sivistämiseen (aiemmin olikin työväen- ja seurantaloja, mutta nykyisin enemmän pubeja ja muita biletyspaikkoja). Nyt kuitenkin koneiden ja automaation tuoma taloudellinen hyöty on annettu liian suurelta osin niiden omistajille pääomatuloina ja käyttäjille korkeina palkkoina. (ahtaajat, paperiteollisuuden työntekijät jne. ) Koska työpaikat vähenivät teollisuudessa ja maataloudessa, niin tarvittavien työpaikkojen piti syntyä palvelualoille. Näinhän on käynytkin osittain, mutta tuon rahallisen hyödyn tarpeeksi suuri siirtäminen palvelualoille (kuten kunnat ja valtio) jäi siis suorittamatta.
Koska keksimiemme tuotteiden valmistamiseen tarvittavat laitteet, automaatio ja tieto pian leviävät muualle maailmassa, meidän olisi aina keksittävä jotain uutta humpuukia, joka tulisi muotiin erityisesti Kiinassa ja muissa kehittyvissä maissa (varsinkin kotimaahan lyhytikäisiä tuotteita). Toisaalta ei me tarvita enää lisää krääsää, vaan meidän pitäisi asiantuntijoiden mukaan alentaa elintasoa maapallon pelastamiseksi. Mitäpä maapallosta ja ihmiskunnasta, kunhan tänään saa seksiä ja alkoholia!
Suurelta osalta omistajista/koneidenkäyttäjistä tämä etu on viety pois kilpailuttamisella. Pienyritykset ja yksityisyrittäjät sekä heidän rahoittajansa on useissa tapauksissa ajettu velkavankeuteen, mutta mitäpä heistä, hehän eivät olekkaan ihmisiä vaan kapitalisteja?
Suurin syy tähän huonoon tilanteeseemme on tietenkin meidän lähes kaikkien ostokäyttäytymisessä. Ostaessamme olemme ensinnäkin työnantajia (palkanmaksajia) ja mahdollisimman vähän maksaessamme (halvimman perässä juostessamme = kilpailuttaessamme) tosi asiassa maksamme tuotteen tekijöille (”parhaassa” tapauksessa itsellemme) mahdollisimman pientä palkkaa. Tämä riistomme on johtanut kehitys/kehittyvissä maissa (siirtomaat 350v. kansainväliset suuryritykset n. 70v.) alipalkkaukseen, lapsityövoiman käyttöön, luonnon saastuttamiseen jne. (Meillä itsellämme em. työttömyyteen, köyhien köyhtymiseen ja rikkaiden rikastumiseen. Eläköön tasa-arvo!) Kauko-Idässä teetämme itsellemme vaatteita, kenkiä ym. ihmisillä, joiden työaika on jopa 15 tuntia päivä ja töitä on 7 päivää viikossa eikä palkka riitä silti elämiseen. Kauhistelemme USA:n orjien asemaa ennen orjuuden poistamista. Kuitenkin itse saatamme omat ”orjamme” vielä selvästi huonompaan asemaan. Olemme siis pahempia, kuin silloiset valkoiset isännät. (Yle 21.1.2019. V. 2018 26 rikkainta omisti yhtä paljon kuin köyhin puolikas maapallon väestöstä. Miljardöörien omaisuus kasvoi 2,5 miljardia/vrk. 3,8 miljardin köyhimmän omaisuus väheni 11%.) Mihin suomalaiset yritykset käyttävät näin saadut voitot? Paulig muun muassa homopornon eli Tom of Finlandin tukemiseen (sanovat taiteeksi). Mitä me annamme heille: selluloosaa ja peliriippuvuutta?
Halvimman perässä juokseminen (+yksityisautoilu) on vienyt meiltä lähes kaikki lähipalvelut: kauppa, posti, pankki, julkinen liikenne jne. Eikö kukaan välitä lapsista, vanhuksista, vähempiosaisista? Suunnitellaan vain yhä nopeampia yhteyksiä suurten kaupunkien välille mm. Kuopio – Helsinki (3h), Hki – Turku (1 miljardi €), Hki – Tallinna ja Hki – Tampere (3 miljardia €) junayhteyksiä eikä välillä juuri pysähdellä. Vastaavasti varsinkin linja-autovuoroja on jatkuvasti vähennetty. Monin paikoin kaupunkien ulkopuolella kulkee vain koululaisvuorot. Ainakaan iltaisin ja pyhänseutuina et pääse minnekkään ilman omaa autoa tai taksia.
Totuttuamme laitteisiin, yksityisauto pahimpana esimerkkinä, meidän on vaikea muuttaa tapojamme pois näiden käytöstä. Myöskin uusien tarpeellisten toimintojen aloittaminen on meille yhtä tervanjuontia (= vaikeasti toteutettavaa). Muun muassa jätteiden käsittely ja lajittelu.

Yle1 28.2.2019 Motocrossissa alkoi 2018 50-kuutioisissa kilpailutoiminta. Nuorimmat kuskit 5v.

Yle uutiset 2.4.2018 klo 20:18 Kiina siirtää teollisuutta Etiopiaan RIISTOA, RIISTOA
……… Huajian-yhtiön kenkätehdas Etiopian pääkaupungin Addis Abeban lounaiskulmassa on nyt Afrikkaa mullistavan muutoksen ytimessä. Tänne rakennetaan uutta teollisuusihmettä Kiinan mallin mukaan.………. Huajian-yhtiö valmistaa tehtaassaan 8 000 kenkäparia päivässä, lähinnä Yhdysvaltain markkinoille, tulevaisuudessa myös Eurooppaan. ………. – Etiopiasta saa paljon raaka-ainetta, kuten lehmän ja lampaan nahkaa. Myös työvoima on erittäin halpaa, ja lisäksi voimme viedä tuotteemme Etiopiasta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan täysin vero- ja tullivapaasti, Zhang luettelee.………. Zhangin mukaan Etelä-Kiinassa tehdastyöntekijöiden palkka on vähintään 600 euroa kuukaudessa, mutta Etiopian tehtaalla keskipalkka on vain 80 euroa kuussa. Ero on huima, 7,5-kertainen. ………. ((Voi orjaraukkojamme, näin sitä olemme tasa-arvoisia ja inhimillisiä.))

Ay-liike mahdollisti saastuttamisen, eikä vieläkään aio lopettaa, vaan vaatii talouskasvua, palkankorotuksia ja työpaikkoja. Työpaikkojen lisääminen alkaa olla mahdollista vain lyhytikäisempiä ja vaikeammin korjattavia tuotteita tekemällä. KÖYHÄT KYYKKYYN!

Suomi kuntoon

Jos seuraavat neljä asiantuntijoiden esittämää juttua radiossa otettaisiin vakavasti ja tehtäisiin niiden mukaiset korjaukset, niin mikäpä ois eläessä. Tähän astisesta touhustamme päätellen tämä ei tapahdu, vaan useimmille on tärkeämpää oma tai oman ryhmän etu. Nuorten (kuten myös lasten ja vanhusten) hyvinvoinnista ei ole niin väliä. Esimerkiksi tasokurssien poistamisen yhteydessä 1985 todettuihin tarpeeksi pieniin ryhmäkokoihin ei ole vieläkään päästy. Viimevuosina on tilanne vain huonontunut.

Katoaako sivistys kun viihde jyllää?
Yle Radio1 21.7 2015. Professori (uskontotiede) Rene Gothoni Helsingin yliopistosta ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Kimmo Pietiläinen.
Sivistyshenkilöt nyt hajallaan. Sata vuotta sitten ajateltiin koneiden tuomaa vapaa-aikaa käytettävän itsensä sivistämiseen. Kylän sivistäjä oli opettaja, sitten rakennettiin työväentalot ja nuorisoseurantalot. Kukin harrasti aatteensa mukaista sivistystä. Nykyään talot purettu. Viihde hävittänyt sivistyksen. Mitä viihdyttävämpää, sitä parempaa. Tulikin sivistyneiden sijaan joutilasluokka, kuten pelättiinkin käyvän.Tiede ei enää vastaa kysymykseen; miksi näin on? Jäädään monien selitysten ja mielipiteiden varaan.

Tiede ja poliittinen päätöksenteko, luovuus
Yle Radio1 Tiedeykkönen ti 7.7 2015 (uusinta kesältä 2014)
Rene Gothoni Kalle Michelsen pohtivat luovan prosessin olemusta. Millaisiin kysymyksiin tarvitaan luovuutta juuri tällä hetkellä? Toimittajana Sisko Loikkanen.
Ajatuksia viimeisiltä minuuteilta.
Tiedemiehistä tehdään tiedesankareita ja tieteenteko (luovuus) jää pois.
Tiede nykyisin ainoaa luotettavaa tietoa, sekin pirstaloitunutta ja epäjärjestelmällistä.
Sata vuotta sitten olivat kirkko, uskonnot, ideologiat, joilla oli legitimiteettiä ja joilla voitiin muuttaa arvoja, normistoja. (Yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä.) Nyt tällaisia ei ole. Esim. työväenliike menettänyt ideologiansa.
Tapahtunut luovuuskato, ollaan kädettömiä ongelmien ratkaisemisessa.
Olisi koulutusta. Onko tiede ollut alun alkaenkaan se, joka meidät pelastaa? (ollut pelastuksen avain?)
Tieto ja päätöksenteko eivät kohtaa, ovat eriytyneet. Poliitikot eivät käytä riittävästi tiedettä. Poliitikot päättävät ideologiansa perusteella. Ei ole tiedeministeriä. Instanssi, jossa tieteilijät ja poliitikot kohtaisivat, puuttuu.
Demokratia: Tiede on yksi maailman epädemokraatisimmista instituutioista, täysin epätasa-arvoinen. (Maapallo on kuution mallinen, jos enemmistö on sitä mieltä. J. Kurosen lisäys)
Tutkimuksen tuloksia ei synny äänestämällä vaan tekemällä.
Haasteita: Ilmastonmuutos, Monikulttuurisuus valtava haaste, Nuorisotyöttömyys on maailmanloppu, sille ei löydetä mitään ratkaisua

Pakolaisongelma (Eurooppa) 7.10.2015 Yle1
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi
-elintasoerot tasoitettava
-meidän elintasomme ei säily
-demokratian vienti epäonnistunut täysin
-vietävä köyhyyden poistoa, ei demokratiaa
eurooppalaiset kolonalisoineet 350 vuotta muuta maailmaa, jättäen sen tilaansa
keinotekoiset rajat (Ranska ja Englanti): Libanon, Syyria, Irak, (Palestiina ja Israel)
Sopimukset
pakolaisten asema, ihmisoikeudet, EU:n tekniset säännökset
– avustuksessa minimistandardi, ei sama kuin suomalaisilla
– valtion on otettava käsittelyyn turvapaikkahakemus ja myönnettävä pakolaisstatus, jos ”ehdot” täyttyvät
((Saksassa järjestäytynyt rikollisuus (liigoissa eniten jäseniä Romaniasta ja Georgiasta) hallitsee alueita, joille ei edes poliiseilla ole ”asiaa”.))

Suomen talous ja työmarkkinat, Yle1, 7.10.2015 klo 8.10
teollisuustalouden professori Paul Lillrank, Aalto yliopisto?
”Synkin ongelma: Suomessa jäykimmät työmarkkinat maailmassa. (104:s sija eli viimeinen)
SAK määrää lähes yksin. Elinkeinoelämän pahin ongelma on yleissitoisuus. Muualla työläiset turvattu laeilla. (Säästää pitäisi. Sotesta pois 3 miljardia HUS:in ja Pohjois-Karjalan mallilla.)”

J. Kuronen: Seuraus: koulutettu joutuu heikkopalkkaiseen työhön. SAK: ”Koulutus palkalliseksi.” Mistä rahat?? ja mitä se auttaisi enää pitkällä opiskeluissaan olevia tai jo työssä käyviä?  Palkkauksen vääristymät yhä korjaamatta. Aina luvattu: ensi kerralla, mutta ei tällä työmarkkinakierroksella. Korjaus: koulutettujen palkkoja ylös päin muiden alemma. ((Ei kuitenkaan ihan alimmia, koska niillä ei tahdo tulla toimeen nytkään. Olemme siirtyneet liikaa kaikenlaisiin tasamaksuihin ja -veroihin. Huippuna Microsoftin uudet ohjelmat, joita ei saa omaksi, vaan käyttöönsä vain vuodeksi ja sitten on taas maksettava uusi vuosimaksu. Ennen oli meillä köyhillä mahdollisuus tyytyä vanhoihin ohjelmiin ja päästä näin paljon halvemmalla. Välivaiheena käytettin kone- ja henkilökohtaisia ohjelmia.))